tiistai 14. huhtikuuta 2020

Tomas Gads: Luopiot



Hän istui linja-auton viimeisellä penkkirivillä, jotta muut eivät näkisi häntä, mutta hän näkisi kaiken. Sillä tavalla hän hallitsisi tilannetta, eikä sattuisi yllätyksiä. Kukaan ei pystynyt tuijottamaan. Arvioimaan häntä katseellaan. Yksikään matkustajista ei onnistuisi kiinnittämään huomiota edes siihen, kuinka rumat kengät hänellä oli jalassaan. Hän oli vain varjo, näkymätön aave.

Tomas Gadsin uusin dekkari Luopiot jatkaa napakasti ensimmäisen Ryhmä Halme - dekkarin jalanjäljissä. Pirulaisen loppukoukku oli sen verran jännittävä, että siitä oli kiva lukea pitemmällekin. Rikosylikonstaapeli Ann-Mari Forsman nimittäin soitti esimiehelleen Halmeelle, ja kertoi, että hänen portaillaan oli jäätynyt ruumis. Ruumiin taskusta löytyi henkilöllisyystodistus, jonka ryhmän toinen jäsen Sergei Petrov tunnisti. Sitä hän ei kuitenkaan kertonut muille ryhmän jäsenille.

Petrov pyysi päästä isyyslomalle, eikä Halmeella ollut syytä estää lomaa, vaikka Ann-Mari oli siirretty pois jutusta. Ryhmä toimi siis vajaamiehistöllä. Eihän Halme ollut tietoinen, että Petrov ei malttanut jäädä lomailemaan, vaan aloitti omat tutkimuksensa henkilöllisyystodistuksen miehestä. Oli tullut aika vierailla Venäjällä, lapsuuden maisemissa, johon liittyi orpokoti, josta hänet oli adoptoitu. Vierailu oli kaikkea muuta kuin vieraanvarainen paluu juurille, mutta tulostakin tuli. Venäläiset rikolliset liittyivät tutkintaan turhankin läheisesti.

Hämärällä kuistilla kasvot tulivat vastaan kuin tyhjästä. Mutta… mutta… jokin oli vialla. Kasvoissa oli jotakin erilaista kuin aiemmin. Samassa hän tunsi ulkokuorensa repeytyvän äkillisen vihan voimasta, se oli tähän asti suojellut häntä, nyt siihen jäi salaisuuden mentävä halkeama.

Ryhmä Halme ratkoo rikoksia Lounais-Suomen poliisissa Turussa. Turkulaisena lukijana kirjasta nousi esille tuttuja paikannimiä ja Tyksissäkin käytiin, mutta missä siellä, sillä Tyksillä on useita eri rakennuksia molemmin puolin moottoritietä. Sairaalarakennuksia kutsutaan Turussa kirjaimilla esim. U-sairaala ja T-sairaala. Ehkä joistakin maamerkeistä voisi kertoa hieman tarkemmin esim. poliisilaitos sijaitsee lähellä Aurajokea. Luopioissa oli talvi, sillä Ann-Marin mökin portailla Kakskerrassa oli jäätynyt ruumis. Tänä talvena ruumis olisi mädäntynyt portaille, sillä Turussa ei ole ollut lunta eikä juurikaan pakkasia.

Tomas Gadsin Luopiot on napakka dekkari mausteena jännittävät venäläiset rikoselementit.

Tomas Gads, Luopiot
Bazar 2020
s. 313
Dekkari
Ryhmä-Halme

Tomas Gads: Pirulainen

5 kommenttia:

  1. Luopiot ja Luopioinen - kiinnostavaa. Muutenkin vaikuttaa mukaansa vievältä teokselta.

    Hyvää alkukevättä ☘️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvää alkukevättä sinullekin Rita ☘️
      Tämä sarja vie mukanaan. Luopio oli jopa ensimmäistä dekkaria parempi, vaikka toivonkin enemmän miljöökuvauksia. Pelkkä maininta Turusta ei ihan riitä.

      Poista
  2. Ja minä en ollut kuullutkaan tällaisesta dekkarisarjasta..! Kyllä vaikutti kiinnostavalta. En tiedä Turusta tuon taivaallista, siksikin tämä olisi mukava kiinnostava lisä nyt omaan dekkari-putkeen. Pidän siitä, ettei kaikki dekkarit sijoitu pääkaupunkiseudulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä nyt ei kovin paljon esitellä Turkua, valitettavasti. Toista se on Vares-kirjoissa, sillä Reijo Mäki asuu Turussa, pyöräilee kaupungilla ja vierailee paikallisia nähtävyyksiä katsastamassa. Olen bongannut hänet monessa paikassa.

      Lukuiloa :)

      Poista
  3. Nää Gadsin kirjat on ruennu kiinnostaan mua tosi paljon.

    VastaaPoista