torstai 28. heinäkuuta 2022

Onnea Kaari Utrio - Vehkalahden neidot

 

 

Onnittelut Kaari Utrio 80v. syntymäpäivän  johdosta!

 


Margareeta ja Helleka saivat pukea ylleen uudet mekkonsa, joita he olivat Johannan opastuksella ommelleet koko kevään. Ne olivat tosi kauniit eivätkä he arvelleet kovin paljon häviävänsä Agneta Poitzille. Päällysmekot olivat tummanvihreää verkaa, jota Eerik Brand oli tuonut heille Viipurista, ja alusmekot valkoista pellavaa.

Kaari Utrion Vehkalahden neidot kertoi knaapi Eerik Brandin tyttäristä Margareetasta ja Hellekasta. Kirja alkoi vuodesta 1455, kun tytöt olivat vielä pieniä. Heidän äitinsä oli kuolemansairas, mutta isä oli jo hommannut kirkkoherran suosiollisella avustuksella uuden vaimon taloonsa, Johannan. Johanna oli ehtinyt jo synnyttää vauvan. Lasten tulo oli hyvä asia, sillä töitä oli paljon ja uusia käsiparia tarvittiin.

- Mitä! Margareeta  melkein huusi. - Nuorempi sisar kihlataan vanhemmalle veljelle. Kuinka se on mahdollista! Minut pitäisi kihlata Vilkenille eikä sinulle!

Vuonna 1457  alkoivat tytöt olla neitoiässä ja isä oli sopinut heidän kihlauksestaan naapurin poikien kanssa. Kihlausta ei kuitenkaan järjestetty moneen vuoteen, sillä Brandin perheessä tapahtui ikäviä onnettomuuksia ja nälkätalvi pääsi yllättämään. Mutta niistäkin selvittiin, tosin Margareetan ja Hellekan maalaisaateliin kuuluva perhe oli köyhtynyt aika tavalla, eikä heidän perheellä ollut tarjottavana ylenpalttisia myötäjäisiä Margaretan sulhasen perheelle.

Margareta istui Bert van Velenin isossa tuvassa ja jyrsi herkullista porsaanreittä, kuumaa ja ihanasti rasvassa tirisevää. Nälkäpäivät olivat ohi, kiitos Pyhän Neitsyen ja kaikkien muitten pyhimysten, ei enää pettua eikä olkileipää eikä pitkiä matkoja Hunkerinsuolle kaivamaan suovehkan juuria!

Margaretan kihlauspäivä oli lopulta sovittu ja tytöt lähtivät äitipuolensa mukana Viipuriin hankkimaan kapioita ja vaatteita kihlausta ja häitä varten. Helleka halusi mennä luostariin, mutta kukaan ei halunnut kuunnella hänen pyyntöjään. Luostariin menokin vaati paljon rahaa, sillä luostari ei ottanut ketään suojiinsa ilman rahoitusta. 

Viipurin iloinen ilmapiiri ja seuraelämä virkistivät ja molemmat neidot kohtasivat innokkaita sulhasia, jotka saivat heidän päänsä pyörälle. Margareta alkoi epäröidä naimisiinmenoa, ehkä sen saisi peruttua.

Kaari Utrion kirjailijan ura on ollut hieno. Hän on kirjoittanut valtavan määrän kirjoja varsinkin historiasta. Hän on halunnut tuoda esille historiaan kuuluvaa naisten ja lasten elämää sekä perhe-elämää, jotka yleensä on ollut vaiettuna historiankirjoissa, sillä niissä on kirjoitettu etupäässä miehistä ja heidän saavutuksistaan. Sen vuoksi Kaari Utrio on ollut tiennäyttäjä monelle historian kirjoittajalle: historiaan kuuluvat kaikki ihmiset. Sen lisäksi historia voi viihdyttää. 

Nuorempana luin paljon Kaari Utrion teoksia, varsinkin keskiaikaan liittyviä teoksia, sillä olen kiinnostunut keskiajasta. Mitä naiset tekivät keskiajalla, miten he pukeutuivat, mitä työtä he tekivät jne.? Kaari Utrio toi Vehkalahden neidot teoksessa esille kahden tytön kasvukertomuksen aikuisiksi vuosina 1455-1469. Noihin vuosiin mahtui paljon draamaa, eikä elämä ollut helppoa miesten hallitsemassa maailmassa. 

 

Kaari Utrio, Vehkalahden neidot *****

Tammi ensim. painos ilmestyi 1971

s. 357

Historia 1455-1469 

 

Kaari Utrio: Vendela

Kaari Utrio: Yksisarvinen

Kaari Utrio: Rautalilja

Anna-Liisa Haavikko: Kaari

 

12 kommenttia:

  1. Mai, suuri kiitos haasteesta, joka luetuttaa Utrion pätevää historiaproosaa. Minä kävin 1500-luvun Novgorodissa: https://tuijata.com/2022/07/28/kaari-utrio-pirita-karjalan-tytar-utrio-80-haaste/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuija, että osallistuit haasteeseen. Pirita Karjalan tytär aloitti rakkauteni Kaari Utrion kirjoihin. Se pitäisi lukea uudestaan! 1500-luvun Novgorodissa voisi viihtyä kirjan sivuilla uudestaankin. Kaari Utrio taitaa vetävän kirjoittamisen salat.

      Poista
  2. Voi noita entisaikojen sisaria, joiden avioon meno oli aina kaikkien muiden kuin naisen itsensä asia! Kannattaa lukea Utrion tietokirja Eevan tyttäriä, joka tiivistää naishistorian helposti luettavaan muotoon. Ei ole herttainen tarina kyllä se.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Arja, että osallistuit haasteeseen. Kaari Utriolla on laaja tuotanto ja hänen tietokirjansa ovat jääneet minulta lukematta. Kirjoitit koukuttavasti teoksesta Eevan tyttäriä. Naishistoriasta haluan lukea enemmänkin.

      Poista
  3. Kiitos tämän haasteen järjestämisestä! Vehkalahden neidot olen lukenut vuosikymmeniä sitten ja siksi muistijälki on aika pieni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Margit haasteeseen osallistumisesta. Näitä kirjoja voi lukea uudestaan, kun ne löytyvät omasta kirjahyllystä.

      Poista
  4. Tämä on todellakin hieno haaste! Vaikka jonkin verran moitiskelin lukemaani Vendelaa niin keskiaika kyllä heräsi sen sivuilla eloon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anki :) Jännä juttu, miten eri tavalla kirjoja voi lukea, kun itse uppouduin Vendelan vietäväksi ja viihdyin todella hyvin. Keskiaika on minulle lemppariaikakausi kirjoissa.

      Poista
  5. Eevan tyttäriä suositan minäkin. En tosin muista enää paljoakaan, joku päivä luen sen uudestaan. Utrion kirjoja löytyy monta myös äänikirjoina. Itse asiassa yritin paria kuunnellakin, mutta en päässyt millään juuri nyt keskiajan tunnelmiin. Kiitos haasteesta, Utriota kelpaa kyllä juhlistaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riitta :) Valitettavasti en ole lukenut Eevan tyttäriä, mutta toivottavasti sen saisi ostettua jostakin. Hieno kirjailija ja mahtavat kirjat.

      Poista
  6. Minulla on Utrion Vaitelias perillinen vielä kesken, joten bloggaus siitä tulee blogiini varmaankin ensi viikolla. Mutta kiitos sinulle haasteesta, tuskin muutoin olisin tarttunut Utrioon. Tuo lukemani on ollut oikein hyvä, naisen asema on siinäkin vahva teema. 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla Marika, että tulit mukaan haasteeseen. 😊

      Poista