maanantai 5. syyskuuta 2022

Nellie Bly: Kymmenen päivää mielisairaalassa

 

 

Mutta sallikaa minun sanoa yksi asia: siitä hetkestä lähtien, kun menin mielisairaiden osastolle, en tehnyt mitään yrittääkseni ylläpitää potilaan rooliani. Puhuin ja toimin aivan kuten tavallisessa elämässänikin. Mutta niin oudolta kuin tämä kuulostaakin, mitä järkevämmin puhuin ja toimin, sitä hullumpana minua pidettiin.

Yhdysvaltalainen Nellie Bly eli Elizabeth Jane Cochran (1864-1922) sai nuorena toimittajana New York World-lehden päätoimittajalta ohjeen kirjoittautua mielisairaalan potilaaksi ja kirjoittaa potilaiden hoidoista jne. Tietysti päätoimittaja kyseli myös olisiko Nelliellä rohkeutta sellaiseen koettelemukseen. Nelliellä oli tarpeeksi rohkeutta ja kykyä asettautua mielisairaan rooliin. Kymmenen päivää mielisairaalassa kertoo Nellien omista kokemuksista mielisairaalan potilaana.

"Blackwell Island, mielisairaiden paikka, josta et tule koskaan pääsemään pois."

Mielisairaalan olot olivat kammottavat esim. ruoka oli usein homeista ja sitä oli todella vähän tarjolla. Potilaat joutuivat peseytymään vedessä, jossa kaikki muutkin peseytyivät. He eivät saaneet pukeutua omiin vaatteisiin, vaan rääsyihin, joita heille annettiin. Lisäksi vaatetusta oli todella vähän ja kaikki olivat kylmissään, jonka seurauksena moni vilustui ja kuoli kuumetauteihin. Lääkärit olivat myös kouluttamattomia, eikä heillä ollut ammattitaitoa hoitaa mielisairaita. Pahinta oli hoitajien väkivaltainen käytös ja ylilääkitseminen. Myös Nellie lääkittiin, vaikka hän yritti hyvällä käytöksellään välttää sitä. 

Minulla on yksi lohdutus työstäni - tarinani ansiosta komitea on päättänyt osoittaa 1 000 000 dollaria enemmän mielisairaiden hyväksi kuin koskaan ennen.

Nellie pääsi pois pahamaineisesta mielisairaalasta Blackwell Islandilta ja kirjoitti artikkelinsa, jonka ansiosta hänet kutsuttiin valamiehistön kuultavaksi ym. Mielisairaaloiden tilanteeseen ja potilaiden hoitoon alettiin kiinnittää enemmän huomiota, mikä oli Nellie Blyn ansiota. Arvostan suuresti Nellien rohkeutta tutkivana journalistina aikana, jolloin naisten arvostus asteli vielä lastenkengissä, kun miehet päättivät asioista. Nellie Bly toimi rohkeana esimerkkinä aikakautensa naisille.

Nellie Blyn Kymmenen päivää mielisairaalassa toi esille 1800-luvun loppupuolen mielisairaiden hoidon ala-arvoisen tilanteen.


Nellie Bly, Kymmenen päivää mielisairaalassa

suom. Heidi Kouridou

Oppian 2018

s. 137

Tutkiva journalismi

 

16 kommenttia:

  1. Tämä taitaakin olla jollain haastelistallani. Kuulostaa tosi hyvältä! Kyllä on rohkeutta vaadittu tuohon tehtävään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen. Rohkea nuori toimittaja sai haastavan tehtävän, josta suoriutui todella hyvin. Tarpeeseen tuli tutkia sen aikaista mielisairaalaa.

      Poista
  2. Kiinnostava kirja ja aikamoinen heittäytyminen toimittajalta. Mietin voisiko tällaisen toteuttaa nykyaikana. Ilmeisesti ei, koska kaikki on niin kontrolloitua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 1800-luvulla tutkivalle journalismille oli paljon tutkittavaa. Onhan sitä tänäkin päivänä toimittajille hurjasti tutkittavaa. Aika paljon kirjoitetaan mielenterveysasioista. Suomen oloja voi hyvin tutkia, mutta naapurimaa on sulkenut toimittajia vankilaan ja jopa tappanut heitä. Osa toimittajista elää naapurimaassa vallanahneiden ja korruptoituneiden vallanpitäjien pelossa ja toimituksia suljetaan ja tietokoneet viedään hyvin herkästi.
      Katsoin dokumentin eräästä naapurimaan toimittajasta, joka lopulta suljettiin mielisairaalaan lukkojen taakse, koska uskalsi kirjoittaa naapurimaamme oloista kriittisesti.

      Poista
  3. Tämä on varmaan kiinnostava kirja! Suosittelen sinulle myös Blyn kirjaa Maailman ympäri 72 päivässä. Rohkea nuori nainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikamoinen toimittaja Nellie on ollut 1800-luvulla. Haluan lukea ehdottomasti myös hänen maailmanympärimatkastaan.

      Poista
  4. Huh aika kylmäävää ajatella millä tolalla mielenterveydenhoito on tuolloin ollut. Hienoa, että Nellie uskaltautui tuohon mukaan ja sai muutosta aikaiseksi noihin oloihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kurjinta oli, että mielisairaalaan joutui myös ihan terveetkin naiset esim. irtolaiset, joilla ei ollut työtä ja asuntoa. Maahanmuuttajat olivat usein tilanteessa, että joutuivat mielisairaalaan, eikä tietysti tulkkeja ollut. Mielisairaalat olivat aivan hirveitä paikkoja.

      Poista
  5. Hatunnosto Nellielle, että hänellä oli rohkeutta lähteä tuollaiseen tehtävään! Kylläpä mielisairaaloissa oli silloin karmeat olot. Uskomatonta, että häntä pidettiin sitä hullumpana, mitä järkevämmin hän käyttäytyi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nellie oli todella rohkea nuori toimittaja, kun meni mielisairaalaan. Siitäkin oli kiinnostavaa lukea, että miten hän oikein sinne keplotteli sisälle. Sitä varten piti tietysti esittää vähän oudompia juttuja.
      1800-luku ei ole kaukana, mutta mielenterveydenhoito on todella muuttunut niistä ajoista. Nykypäivänä on harvinaista, että edes pääsee mielenterveyshoitoon, kun hoitopaikkoihin on monen kuukauden jonotus. Tarvitsijoille ehdotetaan ensi alkuun lyhytterapiaa etänä.

      Poista
  6. Kuulostaa kyllä kiehtovalta henkilöltä kokemuksineen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se kokemus onkin tässä pääosassa. Oli ihan pakko tutustua Nellieen netissä. Aikaisemmin olen lukenut hänestä kirjasta Historian jännät naiset.

      Poista
  7. Oi, tämä on suomennettu! Kuulin tästä vastikään ja ajattelin, että pitää lukea englanniksi, mutta nyt pääsee helpommalla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nellie Bly oli kyllä kiinnostava toimittaja. Tämä oli must read-listallani ja kyllä kannatti lukea.

      Poista
  8. wow miten tämä kirja on mennyt seulani ohitse. Uskomattoman rohkea nuori toimittaja, että uskalsi moiseen testaukseen lähteä, kun ajattelee tuota aikakautta. En vaan ole ihan varma, että pystynkö tuota kirjaa lukemaan, kun kuulostaa karmaiselta missä oloissa ihmisparat joutuivat olemaan :( Aion kuitenkin yrittää, eihän tällaista kirjaa voi antaa mennä käsien läpi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa lukea. Kirja on nopealukuinen, mutta sisältää runsaasti asiaa.

      Poista