perjantai 16. syyskuuta 2022

Tove Alsterdal: Vajoama

 


Nyt se kuului taas selvästi, nurkasta kantautuva ääni, joka kohosi tiilen ja betonin keskeltä, viiltäen ilmaa kuin metallisaha, se oli häkkiin suljetun eläimen huutoa, epäinhimillistä parkua ajalta ennen kuin ihmisestä tuli mies ja hän löysi sanat, kuin lapsen paniikki syntyessään.

Tove Alsterdalin dekkari Vajoama jatkaa Ådalen-sarjaa. Ensimmäinen osa Juurakko sai Lasiavain-kirjapalkinnon ja Vajoama on yhtä hyvä, jollei vieläkin parempi, kuin ykkösosa. Sarja sijoittuu Pohjois-Ruotsiin Kramforsiin. Tosin tarinan päähenkilö poliisikonstaapeli Eira Sjöd kävi tutustumassa jopa 700 km päässä Jällivaarassa asti erääseen vastaavanlaiseen rikostutkimukseen, kuin mitä hän tutki kotiseudullaan.

Mytty oli nurkassa heti portaiden vieressä. Lampun valossa näkyi pilkahdus. Osa ihmiskasvoista, puolittain peiton alla, sotkuisten hiusten alapuolella, silmä tuijotti häntä kohti, heidän ja tukevien seinien tuolle puolen, katse joka oli poistunut ruumiista.

Eräästä asumattomasta talosta oli löytynyt kuollut henkilö. Kyseessä oli selvästi rikos. Outo ja ilkeä rikos. Mutta mikä yhdisti näitä kahta vastaavanlaista rikosta? Siinäpä oli Eiralle ja muille tutkijoille pohdittavaa. 

Eira oli palannut kotiseudulleen, koska hänen äitinsä muistisairaus oli pahentunut. Vajoamassa oli äidin aika muuttaa hoitokotiin. Eiralla on myös veli, mutta hän oli vankilassa. Saapa nähdä, joko veli pääsee vapaaksi seuraavassa sarjan dekkarissa. Nimittäin ensimmäisessä dekkarissa veli tunnusti murhanneensa erään henkilön, vaikka tuo henkilö oli elävä, että silleenkin voidaan tehdä. Mutta hei lukekaapa tästäkin juonikuviosta enemmän Juurakon ja Vajoaman sivuilta. Myös Eiran elämä jäi jännittävään vaiheeseen. Hänelle nimittäin tarjottiin vakituista rikostutkijan virkaa, mutta elämään kuuluu yllättäviä muuttujia.

Tove Alsterdalin dekkari Vajoama kuljetti mukanaan autiotalon outoihin rikostapahtumiin.

 

Tove Alsterdal, Vajoama *****

suom. Kari Koski

Aula & Co 2022

s. 352

Slukhål 2021

 

Tove Alsterdal: Juurakko

6 kommenttia:

  1. Minulla on juuri Juurakko kesken. Vielä ei ole niin iskenyt, mutta jospa se paranisi loppua kohden!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vajoama oli mielestän vielä parempi kuin Juurakko. Näistä kirjoista nousee esille pienet paikkakunnat ja niiden ihmissuhteet ja niiden ongelmat. Vähemmän väkivaltaa jne.

      Poista
  2. Lainasin juuri Juurakon mutta en ole vielä aloittanut. Ihanaa kun on uusia dekkarisarjoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lukuiloa Juurakon seurassa. Minusta näillä kirjoilla on oudon mystiset nimet. Piti aivan miettiä, että mitä ne luonnossa voisivat tarkoittaa. Sanasta juurakko tuli mieleeni teos Juurakon Hulda.

      Poista
  3. Hej Mai :) Aion antaa Tovelle vielä mahdollisuuden ja luen tämän kirjan eli en torppaa kirjailijaa yhden kirjan perusteella. Ihan niin jyrkkä en ole, vaikka vahvaa kritiikkiä annoinkin Juurakko kirjasta ;) Pidän sinun tavastasi blogata, kuin noita olen tässä useimpia lukenut, mutta en ole kommentoinut. Ainakin minulle tulee tunne, että saan kirjalle ikään kuin raamit ja sisältö jää sitten itse kullekin etsittäväksi ja koettavaksi. Ja on mielestäni hyvän kirja bloggarin piirre👍 Mukavaa illan jatkoa🍁 Täällä Pirkanmaalla on todella kaunis syyspäivä🍂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kirjamummi kivoista sanoista. Olen blogannut jo yli kymmenen vuotta ja aikaisemmin olen kyllä blogannut paljon tarkemmin lukemistani kirjoista, mutta sain alkuaikoina palautetta, että spoilasin liikaa eli kerroin liikaa. Olen siis kuunnellut blogin lukijoita ja kerron vähemmän kirjojen sisällöstä. Toisinaan kirjat herättävät omia mietteitäkin jostakin aihepiiristä.
      Tykkään tästä kirjasarjasta, koska tarinat jatkuvat eteenpäin. Haluan tietää esim. miksi Eiran veli meni vankilaan.
      Terveiset Pirkanmaalle ja lukuiloa :)

      Poista