keskiviikko 20. lokakuuta 2021

Tove Alsterdal: Juurakko

 

Tytön katse tämän kääntyessä polulle. Hymyileekö tyttö erityisesti hänelle? Ja vilkuttaa? Tule nyt Olof, tule! Oliko se tosiaankin tarkoitettu hänelle?

Ruotsalaisen Tove Alsterdalin dekkari Juurakko palkittiin tänä vuonna arvostetulla Lasiavain-palkinnolla, joka annetaan vuosittain pohjoismaiden parhaalle rikosromaanille. Kirja aloitti Pohjois-Ruotsiin sijoittuvan Ådalen-dekkarisarjan.

Kirjan päähenkilönä toimi 32-vuotias konstaapeli Eira Sjödin, joka oli palannut Kramforsiin, sillä hänen äitinsä muistisairaus oli pahentunut. Eiralla oli myös vanhempi veli Magnus, joka oli alkoholisoitunut pikkurikollinen jo nuorena. Magnus oli salaisuus, josta Eira ei pystynyt puhumaan työpaikallaan, eikä kavereidensa kanssa.

Ne odottavat tuolla ulkona. Käveletkö ulos kuin mies vai pitääkö kantaa? Mitä? Kuinka kovasti äitisi pitää hävetä sinua? Eikö sinulla ole jalkoja joilla kävellä? Ulos nyt, saatanan paska, helvetti... 

Olof oli tullut käymään yli kahdenkymmenen vuoden jälkeen isänsä luona. Isä oli tuolloin katkaissut välit 14-vuotiaaseen poikaansa pojan tunnustaman rikoksen jälkeen. Kateissa oli 16-vuotias tyttö.

Kotonakäynti vaihtui nopeasti vankikopin ahtauteen, sillä hänen isänsä löytyi suihkusta kuolleena. Tapaus oli selvä murha, ja koska Olofin taustalta löytyi vakava rikos nuoruudesta, hän oli selvästi pääepäilty. Hänet päästettiin pian vapaaksi, mutta... 

Inhottava paskiainen, mitä oikein kuvittelet? Että suutelisin jotain tuollaista? Henkesi haisee, pesetkö edes hampaita?

Eira on selvästi tehokkaan oloinen rikostutkija, joka jaksoi kaivaa todisteita rikoksesta, jonka juuret näyttivät jatkuvan yli kahdenkymmenen vuoden taakse menneisyyteen. Tapaus yhdistyi selvästi nuoren tytön katoamiseen, jossa Eira epäili tehdyn oikeusmurhan. Mutta liittyikö hänen veljensä Magnus jollakin tavalla tapaukseen? 

Tove Alsterdalin Juurakko sijoittui selkeästi pikkukylän rikosmaailmaan, jossa menneisyyden rikosten juurakot ylsivät nykyaikaan. Tässä on uuden dekkarisarjan aloituskirja, joka kannattaa lukea. Juurakot sopii hyvin lukijoille, jotka tykkäävät dekkareista, mutta eivät väkivaltaisista kuvauksista.

"Kaveri oli sellainen luuseri."

 

Tove Alsterdal, Juurakot *****

suom. Kari Koski

Aula & Co 2021

s. 412

Rotvälta 2020

Dekkari

Ådalen - sarja 1

Lasiavain 2021

4 kommenttia:

  1. Kiitos vinkistä! Tätä voisi kokeilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli dekkari kyläyhteisöstä, jossa elettiin aika rauhallisesti, mutta naapurisuhteet olivat aika oudot.
      Lukuiloa :)

      Poista
  2. Muistaakseni törmäsin tähän joskus jossain somen syövereissä, olisiko ollut joku uutuuskirjakatalogi? Mutta nyt, kun sinä tästä kirjoitit, niin mielenkiinto heräsi uudelleen. Jotkut kirjat vain aina vilahtavat jossain ja herättävät mielenkiinnon - mutta hukkuvat kaiken muun kiinnostavan luettavan alle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Miljatski :)
      Tällä kirjalla on puhutteleva nimi, joka on samalla hieman luotaantyöntävä. En minäkään ensin kiinnittänyt huomiota, mutta kirjan nimessä oli jotakin mysteeristä, joka puhutteli.

      Poista