Energia humisi maapalloksi kutsutun himmeän sinisen pisteen ympärillä. Se eli valossa ja putkissa ja johdoissa, se eli liikkeessä ja lämmössä ja bakteerien kihinässä.
Emma Puikkosen uusin teos Musta peili kertoi kaksi öljyyn liittyvää tarinaa öljyn menneisyydestä 1800- ja 1900-luvuilta ja yhden tulevaisuudesta vuodelta 2028. Tarinat ja henkilöt nivoutuivat toisiinsa tavalla tai toisella.
Tässä kaupungissa ei ole niittyä tai kotieläimiä vaan liejua ja saappaita, joihin muta on paakkuuntunut raskaaksi punnukseksi, ja talo, jonka pihan laidalla on avoimia öljykuoppia.
Oli vuosi 1860 ja pikkuisen Ida Tarbellin perhe oli muuttanut Rousevilleen mustan kullan perässä. Ida ei pitänyt öljystä ja sen seurauksista. Hänestä kouluttautui toimittaja, joka teki ansiokasta tutkimusjournalistin työtä mm. Rockefellerin perustamasta Standard Oilin öljymonopolista, joka myöhemmin hajotettiin Capitolin kukkulalla tuomareiden päätöksellä. Siihen mennessä oli kulunut kymmeniä vuosia.
Astrid alkaa hilautua ylöspäin. Köysi heijaa sivusuunnassa, välillä on pidettävä taukoa. Hän on harjoitellut, mutta ei tarpeeksi, hän tajuaa katsoessaan ylöspäin. matka on ihan saatanan pitkä.
Norjalainen Astrid oli ekoaktivisti, joka halusi tehdä tekoja, jotka vaikuttivat yleisiin mielipiteisiin. Huolimatta siitä, että hän oli lapsesta asti ihaillut öljynporauslauttoja, hän halusi vaikuttaa siihen, että öljyä ei enää pumpattaisi merenpohjasta. Hän tunkeutui Bergenin edustalla olevalle öljynporauslautalle tietoisena siitä, että tulisi saamaan tuomion teoistaan.
Tyttö halusi tietää, olivatko Shellin toimet ilmastonmuutoksen peittelemiseksi 90-luvulla hänelle tuttuja.
Hollantilainen Lotte Teer oli mm. Shellin viestintäpäällikkö ja ilmastoasiantuntija, joten neuvotteluja riitti ympäri maapallon joka maalla ja mantereella. Öljyn mukana yhä pahemmaksi levinnyt ilmaston lämpeneminen oli jo puhutellut pitemmän aikaa. Lotte oli kuitenkin sitoutunut Shellin maailmaan ja työhönsä isossa öljyimperiumissa, joka on ollut paljon suurempi ja laajemmalle levinneempi kuin Rockefellerin öljymonopoli.
Eikä energia välittänyt, kuin määränpäänsä unohtanut enkeli se havisi ihmisten lävitse ja ravisutti heitä ja jatkoi eteenpäin, hajamielisesti se räjähti ja leiskui ja katosi.
Emma Puikkosen Mustassa peilissä öljyyn liittyvät tarinat Idasta, Lottesta ja Astridista kietoutuivat toisiinsa kuin maan sisältä pulppuavan mustan öljyn kuplat vuosisadoista toisiin. Ajankohtainen ja yhteiskunnallinen tarina, joka oli taitavasti sommiteltu 1800-luvulta nykyajasta muutaman vuoden päähän.
Emma Puikkonen, Musta peili *****
Wsoy 2021
s. 285
Öljy ja sen vaikutukset
Hienosti rakennettu ja mielikuvituksellinen tarina, ja niin ajankohtainen.
VastaaPoistaÖljy on tuonut mukanaan aikamoisen ilmastonmuutoksen, samoin kivihiili. Lisäksi kammottavat jätevuoret, muovijätteet ja mikromuovit vesistöihin ja maaperään. Ihmisen syytä kaikki. Öljy pysyisi maan alla kaikessa rauhassa, mutta ihmiset ovat valjastaneet öljyn omaan käyttöönsä ajattelematta sen käytön seurauksia.
PoistaTämä tarina kokoaa yhteen öljyn historian valitettavat seuraukset. Elämme öljymaailmassa, mutta toivottavasti uudet innovaatiot vähentävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
Kiitokset Emma Puikkoselle uskalluksesta kirjoittaa ilmastonmuutoksista.
Mielenkiintoinen aihe. Tämän olen kyllä vallan missannut tämän vuoden uutuuksista, täytyypä laittaa nimi mieleen.
VastaaPoistaTämä kirja kannattaa lukea, jos on kiinnostunut varsinkin ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista. Kirjan kolme henkilöhahmoa ovat niin kiinnostavia, että heistä kaikista olisi voinut kirjoittaa oman kirjan, ja olisin lukenut ne kaikki. Eniten pidin Astridin jännittävästä tarinasta Norjasta. Siinä oli draamaa kylliksi.
Poista