Päivi Alasalmi: Sudenraudat

 

Sudenraudat olivat lauenneet. Aapeli Mehtälä näki jo kaukaa, että lunta oli möyritty huolella ja hartaasti ja hangelle oli valunut runsaasti verta. Missä ansaan jäänyt eläin oli? Ei ainakaan raudoissa.

Päivi Alasalmen historiallinen teos Sudenraudat kertoi vuosien 1880-1882 ikävistä tapahtumista, kun sudet tappoivat ja söivät 22 lasta Varsinais-Suomessa. Susipelko on hyvin ajankohtainen tänäkin päivänä samoilla seuduilla, sillä susien määrä on lisääntynyt kovasti. Susille on tänä päivänä kuitenkin runsaasti riistaa, kun peura- ja kaurispopulaatio on lisääntynyt runsaasti. Toista se oli 1800-luvun loppupuolella, kun riistaa ei ollut Varsinais-Suomessa. Lapsista tuli siksi helppo kohde susille. Köyhillä asukkailla ei ollut myöskään aseita puolustukseen ja riistan ampuminen oli sallittua vain rikkaille porvareille ja aatelisille.

Sudet ovat pois ottaneet jo neljä lasta Turun seudulla. Hirweätä, aiwan hirweätä on miettiä, millaista hätää nämä pienokaiset kokiwat pedon kohdattuaan. Mitä he miettiwät, kun susi ryntäsi kohti, karkasi päälle, kaatoi maahan ja puri? Oi poloiset lapset, viattomina kuolleet!

Eetri Ahlroos kirjoitti artikkeleita Sanomia Turusta -lehteen. Hän otti susiaiheen sydämensä asiaksi, sillä hänellä oli omia lapsia, joiden puolesta hän pelkäsi samalla, kun pelkäsi kaikkien lasten puolesta. Eetri joutui jopa väkivallan uhriksi artikkeleidensa puolesta, mutta hän ei antanut periksi. Sudet oli tapettava.

Ensimmäistä kertaa ihmiset ovat alkaneet uskoa, että susille voidaan tehdä jotain. Tähän asti rahvas on suhtautunut petoihin kuin ukkoseen tai hirmumyrskyyn, luonnonvoimaan, jolle ihminen ei voi mitään. Jos susi on ottaakseen, se ottaa. Sen jälkeen se katoaa metsänpeittoon, koska sillä on taikavoimia.

Kirjan päähenkilönä toimi Henny Caldonius, jonka isä Karl Caldonius otti sihteeriksi kokouksiin, joissa käsiteltiin susiin liittyviä päätöksiä. Henny oli vastakkaista mieltä susien hävittämisestä, mutta naisilla ei ollut 1800-luvun lopussa puhevaltaa missään asiassa. 

Henny maalasi työkseen tauluja. Hän maalasi jopa susiaiheisia tauluja. Hän suunniteli matkaa Pariisiin, jonne kaikki taiteilijat halusivat mennä. Henny halusi itse päättää itsestään ja elämästään, mutta se oli vaikeaa ilman taloudellista tukea. Hänen elämäänsä asteli kuitenkin eräs mies, joka liittyi myös susien jahtaajiin.

Päivi Alasalmen Sudenraudat toi esille hyytävän tapahtumaketjun, joka piti pelossa kaikkia Varsinais-Suomen asukkaita vuosina 1880-1882.  Kirjassa kuvataan susiaihetta useamman henkilön näkökulmasta, mikä toi aiheeseen syvyyttä ja monipuolisuutta. Kiinnostava aihepiiri, kun asun itsekin Varsinais-Suomessa ja susi on näkynyt jopa saarella sijaitsevan mökkimme riistakamerasta.

Kiehtova historiallinen tarina, taidokas teksti ja kiinnostavat henkilöhahmot sekä pelottava susi.

 

Päivi Alasalmi, Sudenraudat

Gummerus 2021

s. 406

Historiallinen teos

 

Päivi Alasalmi: Joenjoen laulu

Päivi Alasalmi: Siipirikon kuiskaus

Päivi Alasalmi: Pajulinnun huuto