maanantai 6. maaliskuuta 2023

Heidi Airaksinen: Maa jota ei ole

 


Muutoksen myötä hänestä oli tullut julkista omaisuutta, jota saatettiin tarkastella avoimesti, mutta aina kuitenkin salamyhkäisen verhon takaa, jottei hän huomaisi sitä itse.

Heidi Airaksisen rikoskirjassa Maa jota ei ole liikutaan vuoden 1927 Berliinissä.  Freddy lähti Berliiniin Harrietin tueksi, sillä Harriet halusi muuttua siksi naiseksi, jonka hän tunsi sisimmässään olevansa. Siinä häntä autettaisiin tohtori Hirschhfeldin klinikalla. Berliinin yö muutti suunnitelmia, sillä Harriet halusi pitää vain hauskaa ja unohtaa kaiken ikävän. Seuraavana päivänä hänet pidätettiin kuulusteluja varten ja säilöttiin selliin. 

Viimeisen vuorokauden Sir William vietti mitä ilmeisemmin ristiinpukeutujien kantapaikassa Puttkammerstrassella, josta hänen kerrotaan lähteneen seuralainen mukanaan.

Harrietin seuralainen, englantilainen Sir William, oli löydetty aamulla surmattuna. Tietysti Harriet oli ykkösepäilty poliisin mielestä. Freddy ei voinut uskoa sitä, joten hän aloitti rikoksen tutkimisen viehättävän ruotsalaisen Vivecan kanssa. Viveca oli luvannut vuokrata hänelle asunnon siksi ajaksi, kun hän vietti aikaansa Berliinissä. Harriet oli pakko saada pois vankisellistä tavalla tai toisella.

Mitä instituutin laboratorioissa ja leikkaussaleissa tarkalleen tapahtui, oli Freddylle jokseenkin epäselvää. Teddy oli selostanut hänelle tohtori Hirschfeldin kokeellisista leikkauksista, joilla oli mahdollista muokata fyysistä sukupuolta, mutta hän ei vieläkään saattanut käsittää, miten sellainen oli käytännössä mahdollista.

Heidi Airaksisen rikoskirja Maa jota ei ole vei iloisenvilkkaan Berliinin avarakatseiseen maailmaan, jota kansallissosialistien vastakkainen ajattelumaailma sotilaallisen kurin ja hurmoshenkisyyden avulla oli alkanut rajoittamaan. Voi vain kuvitella, miten paljon pahaa kansallissosialistit tekivät valtaannousunsa aikana ja sitä ennen. Heidän suvaitsemattoman ajatusmaailmansa vaikutukset ovat kestäneet valitettavan pitkään.

Heidi Airaksisen Maa jota ei ole vei 1920-luvun iloisen vilkkaaseen Berliiniin.

 

Heidi Airaksinen, Maa jota ei ole

Siltala 2022

s. 312

Laventelimurhat-sarja 2. osa

1920-luvun Berliini

Sukupuolen korjaus

Queer

 

Kirjan lopussa kerrottiin, että Magnus Hirschfeld perusti Seksualitieteen instituutin vuonna 1918. Siellä tehtiin maailman ensimmäisiä onnistuneita sukupuolenkorjausleikkauksia. Kansallissosialistit keräsivät ensimmäiseen kirjarovioonsa Hirschfeldin instituutin kirjat ja materiaalit. Hirschfeld itse oli lähtenyt maanpakoon.

4 kommenttia:

  1. Tämä kuulostaa kiinnostavalta! 1920-luku on kiehtova ja historiallinen Berliini kiinnostaa sekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on todella kiinnostava kirja, suosittelen. Kiinnostava tapahtumapaikka ja -aika sekä mielenkiintoiset henkilöhahmot. Salapoliisimainen fiilis ja superhyvä loppu. Tykkään myös kansikuvasta ja kirjan nimestä.

      Poista
  2. On kyllä tosiaan mielenkiintoinen ajankohta ja miljöö. En tiedä tuleeko luettua, mutta kiva että on otettu tällainen tulokulma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkään tosi paljon historiasta, joten tykkään myös historiallisista dekkareista. Tulokulma on täyttä "dimangia"!

      Poista