Olimme purjehtimassa Venetsiasta Napoliin, kun turkkilaisten laivasto ilmestyi näkyviin. Meidän laivojamme oli kolme kaiken kaikkiaan, mutta heidän sumusta ilmaantuvien kaleeriensa jonolla ei näyttänyt olevan loppua. Rohkeutemme petti; laivassamme puhkesi heti pelko ja hämminki ja soutajamme, joista useimmat olivat turkkilaisia ja maureja, kiljuivat riemusta.
Vuoden 2006 Nobel-kirjallisuuspalkinnon voittajan, turkkilaisen Orhan Pamukin teos, Valkoinen kirja, kertoi kaksoisolentotarinan 1600-luvun Istanbulista. Kirjan kertojana toimi nuori italialainen tähtitieteen opiskelija, joka joutui merirosvojen vangiksi, ja myytiin orjaksi tiedemies Hocalle, joka sattui olemaan italialaisen kaksoisolento ulkonäöltään, mutta ei luonteeltaan. Hoca vaati italialaista opettamaan hänelle kaiken mitä oli oppinut kouluissaan ja yliopistossa, kertomaan koko elämäntarinansa ja opettamaan italian kielen.
Kaupungissa oli puhjennut rutto! Koska hän sanoi tämän aivan kuin olisi puhunut jostakin muusta kaukaisesta paikasta eikä Istanbulista, en aluksi uskonut sitä; kysyin, mistä hän oli tämän uutisen kuullut, halusin tietää kaiken.
Hoca ei pelännyt ruttoa, mutta italialainen pelkäsi ja niinpä hän karkasi eräälle saarelle, jotta ei saisi tautia. Hoca löysi hänet pian.
Hoca kutsuttiin sulttaanin luokse ennustamaan ruton liikkeistä. Koska italialainen oli opiskellut myös lääketiedettä, hänellä oli ohjeita siitä, miten torjua ruttoa. Hoca tarvitsi italialaisen kirjoitustaitoa ja lääketieteellisiä keinoja, jotta nuori sulttaani uskoisi hänen neuvojaan.
Se seisoi korkean kukkulan laella, sen torneihin, joissa liput liehuivat, osui laskevan auringon vaimea punainen hehku ja se oli valkoinen, puhtaan valkoinen ja kaunis. En tiedä, miksi minusta tuntui että jotakin noin kaunista ja saavuttamatonta saattoi nähdä vain unessa.
Hoca suunnitteli ja rakennutti sulttaanilta saatujen rahojen avustuksella sotakoneen, joka kulki sulttaanin sotaretkillä mukana. Mutta otakoneestakaan ei ollut mitään apua, vaan vihollisten valkoinen linna pysyi voittamattomana. Epäonnistumisen seurauksena toisen heistä, joko Hocan tai italialaisen, oli paettava Venetsiaan. Kumpi pakeni ja kumpi jäi?
Oli hauska huomata, että Orhan Pamukin Valkea linna oli kirjailijan ensimmäinen kirja, joka ylitti niin sanotun kielimuurin. Turkkilaiset kriitikot olivat palkinneet jo hänen aiempiakin teoksiaan, mutta Valkea linna sai brittiläisen Independent Award for Foreign Fiction- palkinnon, ja sitä mukaa myös muutkin teokset käännettiin eri kielille. Valkea linna on käännetty englannista suomeksi. Muut Pamukin teokset on käännetty suomeksi suoraan turkin kielestä.
Orhan Pamukin Valkea linna kertoi 1600-luvun Istanbulista kiinnostavan kaksoisolentotarinan.
Orhan Pamuk, Valkea linna
Englannista (The White Castle) suom. Kalevi Nyytäjä
Tammi 2006 Loistopokkari 3. painos
s. 216
Beyaz Kale 1985
Ensim. suomenkielinen painos ilmestyi 1993
1600-luku
Turkki
Nobel 2006
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti