En ole kirjoittanut vähään aikaan. Tiedetään. Olen kamalan pahoillani.
Englantilaisen Richard Osmanin Mahdoton mammona jatkaa hulvattoman hauskaa Torstain murhakerho-dekkarisarjaa. Sarjassa on nyt ilmestynyt viisi dekkaria ja jokaisella on hauska nimi: Torstain murhakerho, Mies joka kuoli kahdesti, Hutiluoti, Viimeinen pirulainen ja Mahdoton mammona. Jo nimistä päätellen kirjoissa tutkitaan aina jotain rikosta, ja niitä ratkovat senioritalon asukkaat, Ron, Ibrahim, Joyce ja Elizabeth, apureinaan pari poliisia Chris ja Donna, sekä Donnan miesystävä Bogdan ja aiemmista kirjoista tutuksi tullut Connie, jonka taustoista voit lukea kirjoista.
Jokin sanoi hänelle, että oli uuden alun aika. Hän arveli sen ehkä johtuvan tilaisuudesta nähdä rakkautta omin silmin, mutta ei. Se olikin jotain paljon parempaa. Se johtui bestmanista, joka on saanut tappouhkauksen.
Elizabeth oli surrut pitkään miehensä kuolemaa. Ystävät olivat hänen tukenaan, mutta hienotunteisesti. Kun hän osallistui Joycen tyttären häihin, bestman tuli hänen puheilleen ja pyysi apua. Vakoojana työskennellyt Elizabeth heräsi eloon. Tätä hän tarvitsi. Tilanne oli erikoinen, ja Torstain murhakerho pisti mietintämyssyt päähänsä ja hihat heilumaan. Kuka siis uhkasi tappaa bestmanin?
Yhtenä hetkenä sitä istuu sohvalla katselemassa rusketuslaitteita netistä, seuraavana joutuu häädetyksi omasta kodistaan aseella uhattuna. Yllätyksiä joka nurkan takana.
Ron sai yllätysvieraita, kun hänen poikansa tuli Ronin lapsenlapsen kanssa kyläilemään muutamaksi päiväksi. Siinä oli selvästi jokin juttu takana. Jotain oli tapahtunut kenties Suzille, Ronin tyttärelle, joka oli naimisissa hulttiorikollisen kanssa. Ronille selvisi nopeasti, että vävypoika oli lähettänyt tappajan, jonka kohteena oli koko perhe. Touhua riitti. Itse vävypoika makoili Portugalin auringon alla suunnitellen kostoaan.
Ron työntää käden taskuunsa ja kouraisee paperilappua, jonka arvo on kolmesataaviisikymmentä miljoonaa puntaa.
Richard Osmanin Mahdoton mammona dekkarissa oli kyse todella suuresta rahasummasta, jonka toinen omistaja oli se alussa mainittu bestman, jota Elizabeth lupasi auttaa. Miten auttamistouhut sujuivat ja saiko pahikset palkkansa, siitä tarkemmin voit lukea kirjan sivuilta, joissa välillä sai nauraa ja sitten itkeä ja etupäässä nauraa. Huumori on vain niin kivaa, ja Richard Osman osaa hauskuuttaa tarinoidessaan.
Richard Osman, Mahdoton mammona *****
Suom. Antti Saarilahti *****
Otava 2026
s. 407
The Imbossible Fortune 2025
Dekkari
Torstain murhakerho-sarjan 5. osa
Richard Osman: Torstain murhakerho
Richard Osman: Mies joka kuoli kahdesti
Richard Osman: Hutiluoti
Richard Osman: Viimeinen pirulainen

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti