sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Gillian Flynn: Kiltti tyttö





Gillian Flynnin Kiltti tyttö on pahantahtoinen avioliittodraamakirja. Yhteiselämän alun ihana rakkaus oli lentänyt taivaan tuuliin ja kirjan aviopari oli suorastaan pirullinen toisiaan kohtaan. Olisin toivonut, että pari olisi ottanut avioeron jo hyvissä ajoin, ettei minun olisi tarvinnut lukea mitään näin ilkeää, mutta tarina koukutti lukemaan ja jatkamaan kaikenlaisten ikävien tapahtumien lukemista. Toinen pariskunnan henkilöistä oli suorastaan sosiopaatti, ikävyyksien ja hankaluuksien keksijä ja toinen ilkeä pomottaja ja aviorikkoja. Ne kuuluisat seitsemän yhteistä vuotta olivat meneillään kirjan pariskunnalla Amylla ja Nickillä ja viides hääpäivä olisi pitänyt juhlia perinteiseen tyyliin, mutta jotakin oli tapahtumassa, jotakin erittäin, erittäin ilkeää oli tapahtumassa. Se ilkeys oli ollut pitkään tulollaan, sillä sitä olivat suunnitelleet partakoneenterävät, huippulahjakkaat aivot.

Kiltti tyttö oli jaettu kolmeen osaan: Poika menettää tytön, Poika tapaa tytön ja Poika saa tytön takaisin. Kirjan juoni kulki siten, että ensimmäisessä osassa Nickin vaimo Amy katosi parin viidentenä hääpäivänä. Parin naapuri soitti Nickille töihin ja ilmoitti, että heidän ulko-ovensa oli auki. Nick ryntäsi heti katsomaan ja löysi vesipannun kiehumassa ja silitysraudan kuumana sekä tappelun merkkejä olohuoneessa. Nick soitti poliisit paikalle ja pian Nick oli sekä poliisin että median hampaissa. Kohta koko maa oli sitä mieltä, että Nick oli murhannut vaimonsa, joten Nickin oli pakko palkata asianajaja avukseen.

”En minä tiedä. Ei hän ole mikään maailmaa syleilevä tyyppi, mutta ei myöskään niin törkeä että joku … haluaisi satuttaa häntä.”
Se oli yhdestoista valheeni. Nykyään Amy oli niin törkeä, että häntä halusi joskus satuttaa. Nykyinen Amy muistuttaa vain kaukaisesti naista johon rakastuin. Oli tapahtunut kammottava muodonmuutos kuin nurinkurisessa sadussa. Muutamassa vuodessa vanha Amy, huoleton tyttö jolla oli röhönauru, oli kirjaimellisesti luonut nahkansa ja sielunsa pitkin lattiaa ja esiin oli astunut uusi, herkkänahkainen, katkera Amy. Vaimoni ei ollut enää vaimoni vaan terävä piikkilankakieppi, joka yllytti minua suorimaan langan, mutta paksuista, turtuneista, vapisevista sormistani ei ollut siihen.

Amy ei ole miestään parempi, joten kirjan suomennettu nimi Kiltti tyttö ei vastaa ollenkaan Amyn luonnetta. Hän oli kyllä hyvä esittämään kilttiä tyttöä, mutta hän oli mm. äärettömän pitkävihainen ihminen.  Jokainen, josta Amy ei pitänyt, sai hänen vihansa ja aggressionsa päälleen. Amy oli suunnitellut kaikkea ikävää ihmisille joita vihasi, joten Nickillä oli edessä ankeat ajat.

Gillian Flynnin Kiltti tyttö on ollut huikea myyntimenestys Yhdysvalloissa ja siitä tehdään elokuvaversio, joka julkaistaan 2015. Lukijan ei tarvitse kauhean paljon miettiä tarinan juonta ja lopputapahtumat olivat arvattavissa. Pariskunta oli niin yhteensopiva, että ei voi muuta kuin toivoa onnellisempaa loppuelämää. Parasta kirjassa olivat Amyn ja Nickin ajatukset, jotka olivat todella raadollisia ja kertoivat kaiken.

Gillian Flynn, Kiltti tyttö ***
suom. Terhi Kuusisto
WSOY 2013
Alkuteos Gone Girl 2012
s. 444

8 kommenttia:

  1. Tämä oli aika provo. Välillä teosta suorastaan inhosin, mutta vetovoima käänsi lukukokemuksen plussan puolelle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voiko ilkeyksistä tykätä, ehkä joku voi, mutta Amy ja Nick olivat aika paha pari. Jotkut tuttavaparitkin ovat muuttuneet aika häijyiksi eron tullessa ja tiedän yhden parin, joka pysyi yhdessä, mutta kumpikin osti omat ruokansa ja teki ne erikseen, eivät juuri puhuneet toisilleen. Minä kuolisin ennemmin kuin jäisin semmoiseen suhteeseen.

      Poista
  2. Saas nähdä koska saan tämän kirjastosta, varausjono on huikaisevan pitkä, ollut koko ajan! Tästä on ollut kovin ristiriitaisia arvioita, silti haluan itse lukea ja katsoa mitä pidän :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannatan tuota, että luet ja päätät itse pidätkö kirjasta, sillä toiset tykkää ja toiset ei, niinhän se menee.

      Poista
  3. Mai, olen koukussa siihen miten Flynn kirjoittaa! Ehkä luen nyt roskaa, mutta en voi lopettaa. Eikös yksi hyvän kirjan merkki ole, että se on PAKKO lukea. Nick ja Amy ovat niin kauheita, että nautin sataa!

    Siis mun ei pitänyt lukea tätä kirjaa, mutta kun...;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama täällä. Pari oli niin ilkeä, että oli pakko lukea! Taitaa olla niin, että kirjailijalla on erinomaisen kiero mielikuvitus, kun sai tämän kirjan aikaiseksi. Elokuva on varmasti paha, tosi, tosi paha ja ilkeä!

      Poista
  4. Kirja oli mukavaa (parin) kierous, mutta ainakaan minulle juoni ei tarjonnut suurensuuria yllätyksiä. Ärsyynnyin molempiin hahmoihin, mutta loppuun piti lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitava kirjailija, kun koukutti lukemaan jotain tämmöistä ilkeilyä ja sitten piti itsekin miettiä teemaa ja parisuhteita, joissa on ollut ja jotka tietää ikäviksi.
      Jotkut käyttävät nykyisin facebookia erojensa ruotimiseen, että sieltä sitten saa lisää materiaalia tähän aiheeseen.

      Poista