Rauhallisin liikkein
toinen hahmo tarttui lujasti toiseen, nosti tämän nopeasti maasta ja työnsi
sillankaiteen yli. Huuto kajahti pitkin Djupadalenia ruumiin jysähtäessä
pohjalle. Sitten tuli hiljaista. Sadepisaratkin putosivat äänettömästi kun
kaikki oli ohi.
Norjalaisen rikoskirjailijan Geir Tangenin esikoisdekkari Maestro aloittaa dekkarisarjan
hyytävällä tunnelmalla. Kirjassa eletään kahta tasoa, vuosia 2010 ja 2014.
Tapaukset lomittuvat ja limittyvät toisiinsa, eikä aiemmista tapahtumista tiedä
ennen loppua, ovatko ne vain harhautusta vai liittyvätkö ne jotenkin juttuun.
Tangen on tarinoinut Maestron kirjan nimeä vastaavaksi dramaattiseksi
psykologiseksi trilleriksi, jonka yhtenä päähenkilönä toimi ongelmainen toimittaja
Viljar Ravn Gudmunsson. Viljar sai tutkimusapua rikostutkija Lotte
Skeisvollilta, ja he jatkavat yhteistyötä seuraavissakin sarjan kirjoissa. Tosin
yhdessä vaiheessa pidättelin henkeä, kun Viljar jäi kirjassa esiintyvän
sarjamurhaajan yllättämäksi.
Voin lähteä tietäen,
ettei minua unohdeta. Se hetki on nyt lähellä, mutta kukaan ei tiedä sitä
vielä. Kukaan ei ymmärrä. Kukaan ei näe kuvaa sellaisena kuin olen sen
piirtänyt, ei ennen kuin kaikki sillat on poltettu ja surumielinen oboe soittaa
viimeisen, haipuvan sävelen. Piano pianissimo… Tähtipuikon viimeinen heilautus,
ja kaikki mitä on ja tulee olemaan on poissa.
Maestro on
huippuluokan dekkari. Olin kuullut vain ylistäviä arvosteluja tästä dekkarista.
Sarjan seuraavan osan nimi on Sydämenmurskaaja
(2018). Kolmaskin kirja on ilmestynyt, mutta sitä ei ole vielä suomennettu.
Toivottavasti se tapahtuu pian. Geir Tangen on yläasteen opettaja ja
rikoskirjallisuudelle omistetun blogin vetäjä. Kirjailija kirjoitti viekkaasti
myös itselleen roolin Maestron kuvioihin ja käytti tarinassa useita pohjoismaisia
rikoskirjailijoita. Viekkaus ja juonikkuus loistavat Maestron riveillä, sillä
Tangen tuo esille liudan henkilöitä, joita epäillään kirjan väkivaltaisista teoista,
mutta henkilö pysyy salaisena loppuun asti, enkä voinut ikinä arvata, kuka ja
miksi heitti henkilön sillankaiteen yli kirjan alussa.
Mistä kumpuaa psykopatia ja halu tehdä väkivaltaisia tekoja?
Se on kysymys, jota pohditaan varmasti monella eri taholla. Psykopaattisia
piirteitä esiintyy sekä miehillä että naisilla. Jopa lapsilla voi esiintyä
psykopaattisia piirteitä ja he voivat tappaa eläimiä ja ihmisiä tuntematta
katumusta. Maestron psykopaattinen murhaaja ei kadu tekojaan. Hän on
suunnitellut kaiken pilkuntarkasti ja hän lähettää tulevista teoistaan
sähköpostia Viljarille. Kestääkö Viljarin hermot kyseistä kunniaa toimia
sarjamurhaajan viestinviejänä? Viljar joutuu kyllä aikamoiseen ryöpytykseen,
vaikka hän haluaisi pysytellä kaikesta mahdollisesta vastoinkäymisestä erossa.
Hän oli koko ajan
odottanut, että hänen kohtalokas virheensä tulisi esiin tapausta seuranneessa
kohussa. Että hänet paljastettaisiin ja vedettäisiin tilille.
Geir Tangenin Maestro
mainitaan usein parhaimpien rikoskirjojen listalla. Maestro on kylmäävä, se on
piinaava, se on vain yksinkertaisesti järkyttävän hyvä rikoskirja.
Ja sitten oli alkanut tämä kuoleman ja kärsimyksen inferno.
Geir Tangen, Maestro *****
Suom. Päivi Kivelä
Otava 2017
s. 378
Maestro 2016
Kyllä vaan: Geir Tangen on hyvä ja vahva lisäys norjalaiseen dekkaririntaamaan. "Sydämenmurskaaja" on yhtä mielenkiintoinen, joten kolmatta suomennosta odotan suurella mielenkiinnolla.
VastaaPoistaPsykopatian juuret?? Tuo on mitä mielenkiintoisin kysymys, eikä sille taida yksiselitteistä vastausta löytyä, vaikka esim. yhteinen suosikkimme, Hannu Lauerma onnistuukin pohjia asiantuntevasti ruotimaan...
Hannu Lauerma on aina mielessä, kun pohdiskelen näitä rikosjuttuja, varsinkin aitoja rikoksia, tappoja ja murhia, kun niitä kuitenkin jatkuvasti tapahtuu.
PoistaTämä ei nyt tähän kirjaan liity, mutta olen aina ihmetellyt perheen sisällä tapahtuvia väkivallantekoja. Miten ns. rakastava ihminen voi olla niin julma, että lyö ja tekee muitakin inhottavuuksia koko ajan esim. pienille lapsille. Muistissa on hyvin vielä Eerikan tapaus. Julmuudessaan varmasti pahimpia rikoksia ja sitä kesti vuosikausia. Sellaisia tekoja tekevä ihminen on varmasti kadottanut itsestään omantunnon ja häpeän tunteet.
Kuin myös kahteen kertaan:) Tuo oman lapsen kaltoinkohtelu on täysin käsittämätöntä ja sotii kaikkia luonnonlakeja sekä ihmisen historiallista säilymistä vastaan. Eerikan tapaus nostaa kananlihalle ja saa tuntemaan syvää vihaa. Tutkimattomat ovat ihmismielen syöverit sekä omantunnon, katumuksen ja häpeän puute, - sairasta.
PoistaLuin juuri äskettäin lastensuojelusta, lukuja en muista, mutta tapauksia on yllättävä, nousujohteinen määrä. Onko meillä kenties puuttumiskynnys liian korkealla, eivätkö resurssit riitä vai eikö eri viranomaistahojen yhteistyö toimi??? Yksikin tapaus on kuitenkin liikaa, jos hurskaasti ja sitkeästi nimitämme maatamme "hyvinvointivaltioksi"
Lauermalla et al riittää työsarkaa...
Muistaakseni Eerikasta tehtiin useampi lastensuojeluilmoitus. Pitäisi merkitä jotain, jos niitä tulee useammalta taholta. Kumma kyllä lapsi palautettiin isälle, kun hän oli huostaanoton aikana tullut parempaan kuntoon. En jaksa ymmärtää mitä kauheuksia lapset joutuvat kokemaan. Yksikin tapaus on liikaa! Vanhempiaan ei pääse valitsemaan.
Poista"Järkyttävän hyvä" - Onpa osuvasti sanailtu 🌹 Joutuu varmaan tukka pystyssä lukemaan. Jo aloitus on karmaisevan intensiivinen.
VastaaPoistaAloitin itsekin tänään laatudekkarin. Siitä sitten aikanaan blogissa 🙂 📗 Aika jännää että Geir Tangen on ala-asteen opettaja. Minun lukemani dekkarin kirjoittaja on kieltenopettaja 😀
Kiitos Rita <3
PoistaGeir Tangen on yläasteen opettaja. Olen kyllä huomannut, että opettajat kirjoittavat kirjoja. Geir Tangen on kirjoittanut myös itsensä kirjan juonikuvioihin, mikä minusta oli aika hauska sivujuoni. 😀
Hitsi, yläastehan siinä luki ihan selvästi. En ollut enää tolkuissani myöhään iltapäivällä. Pitäisi kommentoida vain aamulla.
PoistaTuo nauratti että hän kirjoitti itsensä mukaan juoneen 😀
Kiitos Rita, luen itsekin välillä ihan mitä sattuu ja kun vastaan välillä tabletilla, jossa on ennakoiva tekstinsyöttö, kirjoituksesta tulee ihan ihme tarinaa, jos en ole skarppina ja tarkista tekstin.
PoistaÄkkiseltään muistan ainakin Tommi Kinnusen, Minna Rytisalon ja Kati Hiekkapellon, jotka kaikki ovat opettajia ja kirjailijoita.
Kiinnostava kirja. En tiedä miksi norjalaiset dekkarit (ja muutkin norjalaiset kirjat) ovat jääneet minulta lukematta. Pitäisi kyllä ottaa niitäkin "työn alle"!
VastaaPoistaMinusta norjalaiset dekkarit ovat kirineet Pohjoismaiden huippudekkareiksi. Nesbon Harry Hole-sarja on suosikkini. Tangen nousi Maestrolla kaveriksi. Wassmo kirjoittaa upeita romaaneja.
Poista