Vuosikausia kiersin kehää häkissäni, ja uneni olivat yhtä kostoa ja murhaamista, kunnes ratkaisu tuli silmieni eteen itsestäänselvänä: aja saalistaja omaan ansaansa, sulje hänet kirjaan.
Ranskalaisen Vanessa Springoran esikoiskirja Suostumus on omaelämäkerta. Kirjassaan Springora kertoi, miten hän joutui pedofiilin suostuttelujen ansaan ja seurusteli kyseisen miehen kanssa, joka oli kuuluisa kirjailija Ranskassa. Tuo kyseinen iljettävä pedofiili kirjoitti päiväkirjoihinsa mitä teki alaikäisten tyttöjen ja poikien kanssa ja lopulta kirjoitti heistä kirjoja, jotka jopa palkittiin.
Kirjeitä tuli sittemmin lukuisia, ne olivat sametinpehmeitä ja niissä kehuttiin minut maasta taivaisiin. Tärkeä yksityiskohta: G. teitittelee minua kuin olisin aikuinen.
Kaikki tiesivät mitä mies teki, mutta siihen ei puututtu. Mies oli sanataituri ja puhui poliisit ja kriitikot ympäri. Hän sai elostella rauhassa ja pilata lasten elämät. Vanessa Springora oli vasta 13-vuotias, kun mies aloitti ns. lemmenpuuhansa hänen kanssaan. Samanaikaisesti hänellä oli useita muitakin lapsia. Hän kirjoitti lapsille ja pyysi heitä kirjoittamaan hänelle. Lopulta hän käytti näitä kirjeitä kirjoissaan, samoin lasten kuvia.
Kun olen tarttunut syöttiin, G. ei aikaile. Hän väijyy minua kadulla, vahtii korttelia ja koettaa järjestää yllätyskohtaamisen, joka tosiaan pian tapahtuukin.
Kirjan tarina on kammottava. Se on iljettävä. Se on oksettava. Ajattelin, että en pysty lukemaan sitä, mutta sivuja ei ole paljon. Pedofiili oli hioutunut mestariksi. Lisäksi hän oli kuuluisa ja hän esiintyi mediassa, jossa hän kertoi mehukkaita yksityiskohtia kenenkään kieltämättä hänen tekojaan tai sanojaan. Springoralla ei ollut keinoja pysäyttää miestä. Mies sai jatkaa elostelujaan ja hänen stalkkaustaan. Kirjeitä tuli jopa hänen työpaikoilleen ja sähköposteja hänen esimiehelleen.
Pedofiilien kitkeminen yhteiskunnasta on niin kauan vaikeaa, kun aiheesta ollaan hiljaa. Springora on antanut yhden näkökulman pedofiilin ansaan joutumisesta. Hän on nimennyt rohkeasti pedofiilin, joka käytti häntä hyväkseen, ei pelkästään fyysisesti, vaan henkisesti pahoinpitelemällä vuosikausia retostelemalla mediassa suhteellaan häneen, 13-14-vuotiaaseen tyttöön.
Yksi asia on nykyään muuttunut, ja siitä G:n kaltaiset miehet moittivat nykypuritanismia. Nimittäin se, että siveyskäsitysten vapauduttua myös uhrien ääni pikkuhiljaa vapautuu.
Vanessa Springora, Suostumus
suom. Lotta Toivanen
Wsoy 2021
s. 175
Le Consentement 2020
Omaelämäkerta
Pedofilia
Onpa aikamoinen aihe. On hienoa, että kirjailijalla on ollut rohkeutta kirjoittaa tästä aiheesta. Ehkä kuitenkaan en laita tätä lukulistalle, sen verran rankka tuo aihe on.
VastaaPoistaTämä on kammottava aihepiiri. Puistattava. Oksettava. Iljettävä.
PoistaHyvä kirjoitus, Mai! Huomaa, että olet kirjoittanut tunteella.
VastaaPoistaOn hyvä, että moraalikäsitykset ovat tässä asiassa muuttuneet. Pedofiilejä on ollut kaikissa yhteiskuntaluokissa ja yhteisöissä, mutta joissakin heidät on hyväksytty ja joinain aikoina joissain piireissä jopa ylistetty. Taiteilijoille on suvaittu kaikenlaista "taiteilijaelämään" kuuluvaa. Muusa - mikä sekin on, oman elämänsä hylkääjä ja vain toiselle elävä? Kuka sellaisen haluaa vierelleen? Nykyään taiteilijat elävät kuten muutkin, ovat uskollisia puolisoilleen, hoitavat lapsiaan ja käyvät salilla mieluummin kuin lojuvat kapakoissa.
Ranskassahan oli oppineita, joiden mielestä aikuisen ja teini-ikäisen suhteessa ei ollut mitään moitittavaa. Jos siinä sitten pieni ihminen onkin tuntenut, että kaikki ei mene oikein, niin hän on saattanut vain epäillä, ettei itse osaa olla kuten pitäisi ja sitten niellä epäilynsä.
Meillä oli Suomessakin suhtautuminen seksiasioihin aivan erilaista 60-luvun lopulta pitkälle 80-luvulle kuin mitä se on nykyään. Ehkäisypillerin keksiminen toi sellaisen asenteen, ettei naisella ole mitään syytä kieltäytyä seksistä. Siveys jos mikä oli naurettavaa ja yhdistettiin vain ahdasmieliseen uskonnollisuuteen.
Me olemme aikamme tuotteita. Nyt on murroskausi seksuaalisuudessa monella tavalla. Ei ihme, että tulee kriisejä ja jyrkkiä ajattelun muutoksia.
Näitä tämän aiheisia kirjoja on nyt julkaistu paljon. Kaikki haluavat kertoa juuri oman tarinansa. Se on ymmärrettävää.
Luin tämän kirjan, mutta en jaksanut enää kirjoittaa aiheesta. Laitoin sen kuitenkin uudelleen varaukseen juuri tämän yhteiskunnallisen ulottuvuuden vuoksi, sitä tarkastellakseni.
Pystyn lukemaan aiheesta kirjoitettuja kirjoja, joita on viime aikoina julkaistu runsaasti. Viimeksi luin Inga Maggan Varjonyrkkeilijän, jossa valmentaja käytti teinityttöjä hyväkseen. Joten pedofiilit hakeutuvat töihin semmoisiin paikkoihin, jossa voivat käyttää hyväkseen alaikäisiä lapsia. Jopa urheilun parissa valmentajat ovat saaneet tuomioita lasten hyväksikäytöstä.
PoistaKun tiesin, että tämä kirja on omaelämäkerta, lukukokemus meni täysillä tunteisiin.
Aihe on yhteiskunnallinen ja samalla se on jokaisen uhrin oma henkilökohtainen tragedia, jota ei voi yleistää, mutta se yleistetään.
Onneksi tuomiokäytäntö on muuttunut ja lasten hyväksikäytöstä annetaan nykyisin ankarampia tuomioita.
Tämä oli järkyttävää ja häiritsevää kuunneltavaa. Hyvä, että näiden pervojen uhrit avautuvat.
VastaaPoistaKaikki kunnia kirjailijalle, joka avasi itsensä julkisuudelle. Tämä kirja on saanut laajaa huomiota Ranskassa, jossa vasta viime aikoina on huomattu silmien edessä rehottava pedofiilirinki taiteilijoiden, kirjailijoiden, muusikkojen ja muiden julkisuuden henkilöiden parissa.
PoistaTämä on minunkin lukulistallani. Olen ennenkin lukenut seksuaalisesta väkivallasta, mutta aina se vaan ravistelee ytimiä myöten. Ja niin pitääkin.
VastaaPoistaKäsittämätöntä, miten rappiolle Ranskan taiteilijaelämä on voinut mennä!
Pedofilia on yleismaailmallinen ongelma. Valitettavasti. Tämä kirja ravistelee, sillä kirjailijan oma kokemus ja sen ymmärtäminen veivät hänet todella pohjalle.
PoistaOlen ollut töissä psykiatrisessa sairaalakoulussa, jossa yläaste on täynnä nuoria, joita on käytetty hyväksi ja jotka voivat todella huonosti.
Hyi hemmetti. Sanattomaksi vetää. Siitäkin huolimatta että puhuminen olisi konsti estää noita tekoja ja kärsimyksiä. Ennaltaehkäisy olisi parasta.
VastaaPoistaMinä luulen, että pedofiilien touhuja ei pysty lopettamaan. He painuvat piiloon, mutta jos asiasta puhutaan, niin lapset uskaltavat puhua mitä heille ehdotellaan esim. netissä. Lasten ei tarvitse hävetä sitä mitä heille tehdään tai ehdotellaan. Aikuisten pitää hävetä ja ymmärtää oma käytös. Pedofiliassa ei ole mitään puolusteltavaa.
Poista