tiistai 9. tammikuuta 2018

Paul Kalanithi: Henkäys on ilmaa vain



Vuosi 2015 oli amerikkalaisen Paul Kalanithin (1979-2015) elämässä erityinen, sillä vajaan kahden vuoden sairastamisen jälkeen, hän sanoi olevansa valmis tulevaan.

Paul Kalanithin esikoisteos ja samalla hänen ainoa teoksensa Henkäys on ilmaa vain on saanut nimensä hienosta runosta:

Kun pohdit rajaa elämän ja kuoleman,
huomaat: viime henkäys on ilmaa vain.
On vanhat nimet poissa, uudet tuntemattomat:
ruumiista kerran jättää aika, vaan ei sielusta.
Siispä maallisesta ajastasi tee
askeleita elämääsi ikuiseen.

Paroni Brooke Fulke Greville, ”Caelica 83”

Kirja on julkaistu postuumisti ja sen kokosi Abraham Verghese. Elämänpolut saavat yllättäviä käänteitä, se tulee näkyville tästä kirjasta, sillä Paul Kalanithi suunnitteli itselleen kirjailijauraa ja suoritti kirjallisuudesta maisteriopinnot. Yllättäen hän huomasi olevansa kiinnostunut lääketieteen ja kirjallisuuden yhteydestä ja siitä, että hänen kiinnostuksensa ei kenties kohtaa yleisöä. Kiinnostus lääketieteeseen tuli siitä, että läheisten joukossa oli lääkäreitä.

Kirjailijan ura vaihtui pitkään opiskeluun ja lääkärin uraan ja pitkiin uuvuttaviin työpäiviin. Pitkistä uuvuttavista työpäivistä oli apua siihen, että hänet oli huomattu, joka on tärkeää tutkijan urasta haaveilevalle lääkärille. Mutta elämä tarjosi vakavampaa polkua. Paul Kalanithi huomasi olevansa sairas. Vakavasti sairas. Syöpä.

Ja samassa haihtui kuin tuhka tuuleen tulevaisuus, jonka olin mielessäni maalaillut pian toteutuvaksi, tuo vuosikausien ponnistelun tulos.

Vakavasti sairastuminen muuttaa ihmisen elämää. Toisaalta elämältä voi pudota ns. pohja pois, kun sairastaminen maksaa paljon, eikä taloudellista turvaa välttämättä ole tullut ajatelleeksi, kun opiskelee ja valmistuu, seurustelee ja avioituu. Pitkä opiskeluvaihe kirjoittajan elämässä vaikutti siihen, että ongelmia oli ehtinyt syntyä muullakin taholla. Ajatukset myös pyörivät kirjoittamisessa ja siinä, että hän haluaisi kirjoittaa kirjan. Ajatus ehti muistitikulle asti, ja viimeiseksi toiveeksi, että kirja julkaistaisiin.

Paul Kalanithi, Henkäys on ilmaa vain
Suom. Ilkka Rekiaro
Bazar 2016
s. 206
When Breath Becomes Air 2016

10 kommenttia:

  1. Luin tätä kirjaa mutta en loppuun asti,jotenkin se vaan herättelee sellaisia ajatuksia joita en nyt kaipaa kirjoista, kun sopiva hetki luen loppuun. On arvokasta että tuo kirja painettiin, miten kaikki muuttuu hetkessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että on arvokasta, että kirja painettiin, sillä kirja osoittaa miten hetkessä voi kaikki muuttua.

      Poista
  2. Moi! Tämä kirja on houkutellut pitkään aiheensa ja hienon nimensäkin vuoksi, mutta minua on huolestuttanut se, onko tarina sittenkin liian surullinen. Ilmeisesti teos kuitenkin herättelee niin tärkeitä ajatuksia, että ehkä mä jossain vaiheessa uskaltaudun. Kiitos, että muistutit tämän olemassaolosta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Paljonvaloa ❤️

      Minusta kirjan pohjavire oli kuitenkin loppuun asti toiveikas ja elämänhaluinen. Paul Kalanithi eli täysillä loppuun asti.

      Poista
  3. Suuria asioita käsittelevä postaus. Itse luen juuri myös kirjaa joka herättää ajattelemaan ihmiseloa ja oman elämisen laatua. (Tietokirja) Kannattaa ottaa elämä sillä tavalla tosissaan että ei haaskaa sitä roskaan tai negatiivisuuteen. Hyviä mietteitä näin uuden vuoden alussa ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rita ❤️
      Sinulla on mielenkiintoinen filosofinen ajatus elämälle. Roskan ja negatiivisuuden välttäminen voi olla vaikeaa, mutta sitä kannattaa kokeilla, jos ajatus toimii. Parempi elämänlaatu on jokaiselle omakohtainen tavoite, Itse aloitan joka vuoden kehonpuhdistuksella. Viime vuonna puhdistus kesti neljä kuukautta yhtä soittoa. Sokeriton, vehnätön jne. Nyt olen jättänyt myös kahvin pois.
      Ajattelin katsoa myös tarkemmin mitä luen tänä vuonna. Uusi vuosi on aina pysähtymisen paikka ja se on hyvää onnea, jos saa elää ilman sairauksia.

      Poista
  4. Oliko kirja mielestäsi ahdistava? Esittelit kirjan hyvin ja kiinnostavalla tavalla. Koska itselläni on ollut syöpä, en vieläkään ole kypsä lukemaan syöpä-aiheisia kirjoja tai katsomaan syöpä-aiheisia elokuvia. - Kirjalla on hieno nimi. - Mukavaa tiistaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta kirja ei ollut ahdistava, mutta omat kokemukset vaikuttavat aina lukemiseen. Itsellä ei ole, eikä läheisillä ole syöpää, joten pystyin lukemaan kirjaa vaivatta. Kirja oli uskomattoman elämännälkäinen ja samalla positiivinen.

      Mukavaa tiistaita Anneli <3

      Poista
  5. Minulla on tämä hyllyssäni, mutta lukeminen jäi kun oma läheiseni alkoi tehdä kuolemaa (syöpä). Kirja hautautui hyllyyni enkä tiedä, milloin olen kirjan valmis ottamaan esille. Kauniisti kirjoitat tästä kirjasta, varmasti luen sen jossain vaiheessa, kun olen "valmis". <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ele <3
      Luulen, että en pystyisi lukemaan syöpään liittyvää kirjallisuutta, jos läheinen olisi tekemässä kuolemaa. Tässä on niin paljon sairaalaan ja lääkärin työhön liittyvää tekstiä.
      Jossakin vaiheessa on ihan hyväkin, että saa tunnemaailman auki ja itkettyä.

      <3

      Poista