maanantai 5. elokuuta 2019

Alex Michaelides: Hiljainen potilas




Hän ei puhunut enää koskaan.

Kyproksella syntyneen Alex Michaelidesin esikoiskirja Hiljainen potilas kertoo hyytävän trillerin nuoresta naisesta, joka oli tuomittu miehensä murhasta oikeuspsykiatriseen laitokseen. Psykoterapeutti Theo Faber oli kiinnostunut kyseisestä murhamysteeristä, ja kun Grovessa tuli kriminaalipsykoterapeutin paikka auki, hän haki ja pääsi laitokseen töihin. Theo halusi auttaa Aliciaa. Theo oli varma, että hän saisi Alician puhumaan.

Vain kuukautta myöhemmin valmistauduin ensimmäiseen työpäivääni Groven hoitolaitoksessa.

Alicia oli suljettu Groven suljetulle osastolle loppuiäkseen. Mikä suisti nuoren rakastuneen naisen tappamaan miehensä? Ainakin hänet oli löydetty kotoaan veitsi kädessä kuolleen miehensä vierestä. Kirjassa keritään auki Alician aikaa taiteilijana. Theo on kiinnostunut raottamaan salaisuuksien varjoa ja kyselee Alician tuttavapiiriltä tapahtumiin liittyvistä asioista. Pian Theo käyttäytyy kuin salapoliisi tapauksen kimpussa.

Sisintäni kouraisi selittämätön pelontunne.
En huomannut takaani lähestyviä askeleita ennen kuin oli jo myöhäistä. Ehdin kuulla raskaan kolahduksen, minkä jälkeen takaraivooni levisi terävä kipu.
Sitten kaikki pimeni.

Theon kotielämä on kinkkisessä tilanteessa toisin sanoen avioliitto on vaakalaudalla. Theo siis epäilee vaimonsa salaavan suhdettaan toiseen mieheen. Kirjassa Theo yrittää auttaa Aliciaa parantumaan terapian avulla, mutta oma avioliitto natisee liitoksissaan. Näistä aineksista on koottu trilleri, joka paranee loppua kohden. Jos alkuvaiheessa epäilyttää, että mitä tässä oikein tapahtuu ja kuka on murhaaja, niin tulet yllättymään aivan varmasti. Murhaaja on aika varma teostaan ja yrittää tekoaan peitelläkseen tehdä lisää rikoksia. Yllättäviä tapahtumia on siis tiedossa lukijalle, varsinkin kirjan lopussa.

En halunnut ilmoittaa käyntini syytä heti ovella, mutta niinhän se on, että päiväkirjan löytyminen asettaa tapauksen tosiseikat hieman uudenlaiseen järjestykseen.

Alex Michaelides, Hiljainen potilas
Suom. Antti Autio
Gummerus 2019
s. 450
Psykologinen trilleri

14 kommenttia:

  1. Tämähän vaikuttaakin hyvältä. Olen kirjasta kuullut (täällä ollut esillä), mutta en ole jaksanut sen kummemmin tutustua. Nyt alkoi kuitenkin kiinnostaa, joten laittanen kirjastolistalle ylös!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa kiva, että kiinnostuit. Kiva esitellä trilleri, jossa on myös muutakin kuin väkivaltaa.

      Poista
  2. Tämä on kyllä kiinnostava kirja ainakin sinun ja Kirja vieköön -blogin arvioiden perusteella! Psykologiset trillerit ovat kiehtovia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkään itsekin psykologisista trillereistä. Se jokin niissä on.

      Poista
  3. Tämän tuoreasta otteesta pidin paljon syystä, että kirjailija ei jämähtänyt kuluneiseen rakkaus-/viha-/petos- jne. akselille vaan tarjosi aina kiinnostavaa psykologiaa, Alkestis-tarun, näppärän lopetuksen jättäen väreilemään kysymyksen: Mikä on se korsi joka kulloinkin katkaisee kamelin selän?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylläpä kiteytit hienosti tarinan pääjutut, kiitos :)
      Kieltämättä kirjan tarinalla on tuore ote, muutenkin ihan kelpo trilleri, jota lukiessa ei tarvinnut jännittää.

      Poista
  4. Trillerit kiinnostavat minua ja tämä vaikuttaa varsin mainiolta lajinsa edustajalta. Pitänee lukea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin tässäpä sitten tarjolla yksi psykologinen trilleri.

      Lukuiloa :)

      Poista
  5. Minä pidin tästä. Kerronta vei mukanaan.

    VastaaPoista
  6. Hui, kuulostaa kiehtovan pelottavalta. Olen nykyään vähän liian nynnerö lukemaan trillereitä, varsinkaan psykologisia, mutta kieltämättä tämä alkoi nyt kyllä kiinnostaa. Miten voi olla trilleri, eikä lukiessa muka tarvitse jännittää :D ?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjan pääjuttu oli tapahtunut menneisyydessä ja sitä tässä selviteltiin ja käytiin läpi. Tietysti trillerissä pitää olla jännitettävääkin, mutta tässä ei väkivalta ollut pääosassa, vaan ihmismieli. Yllättävä asetelma, mielenkiintoinen miljöö ja ...

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Samaa mieltä Leena!
      Tarina parani loppua kohden koko ajan.

      Poista