perjantai 23. elokuuta 2019

Carol Shields: Kivipäiväkirjat




Näitä hyviä ihmisiä, sillä sellaisia he ovat, kantaa ikivanha kalkkikiviperusta, joka hohtaa valkoisena vain muutaman tuuman päässä lattialankkujen alla, mutta silti heistä jokainen tuntee sillä hetkellä ajelehtivansa ilman ankkuria, rymistelevänsä irrallaan maailmassa kohtalokkaan kuoleman ja typerästi, kiusaantuneesti kiemurtelevan syntymän välissä.

Kanadalaiskirjailija (synt. Yhdysvalloissa) Carol Schieldsin (1935-2003) lempeä Kivipäiväkirjat kertoo suvun tarinan, jonka kertojana toimii kirjassa Daisy Goodwill. Daisyn suvun ja hänen miehensä suvun sukutaulu löytyy heti kirjan alkusivuilta. Lisäksi kirjasta löytyy mustavalkokuvia perheenjäsenistä, sekä vanhemmista että nuoremmista. Tietysti olisin toivonut myös Daisysta ja Barkerista kuvia liitettynä kuvien joukkoon, vaikka kirja ei olisikaan oikea muistelmateos, vaan sepitelmä. Shields palkittiin kirjasta Pulizer-palkinnolla vuonna 1995. Kivipäiväkirjat oli myös Booker-ehdokkaana samana vuonna.

Kirja alkaa siitä, kun Daisy syntyy vuonna 1905. Mitä silloin ja sitä ennen tapahtui kerrotaan Daisyn muistelevalla äänellä. Tarinan totuushan on, että Daisy joutui eroon perheestään, kasvatiksi 11 vuodeksi. Sen jälkeen hänet kasvatti hänen oikea isänsä, lempeä ja puhelias kiviasiantuntija Cuyler Goodwill, joka keräsi sievoisen omaisuuden kaivosalalla, joten Daisy sai kasvaa hienostopiireissä ja käydä kalliita kouluja.

Daisyn elämän toinen tragedia oli kasvattiäidin kuolema, kun hän oli yhdentoista ja sen jälkeen omaan isään tutustuminen ja poismuutto tutusta kaupungista. Nuorena aikuisena hän joutui myös kohtaamaan äkillisen kuoleman, nämä tragediat varmasti vaikuttivat siihen, miten hän kohtasi myöhempien vuosien vaikeudet.

Opiskelujen jälkeen Daisy perusti perheen, mutta joutui jossakin vaiheessa selviytymään yksin perheen elättäjänä. Niinpä hän pestautui erään lehden avustajaksi. Vuosikausia hän oli suosittu kolumnisti, kunnes eräs vakituinen toimittaja kaappasi hänen kolumnin. Tässä vaiheessa Daisyn jaksaminen sai äkkilopun.

Carol Shields keventää Kivipäiväkirjojen tarinaa kuvien, lehtijuttujen, lukijapalautteiden, kirjeiden ja mm. Daisyn osoitteiden avulla. Luin kiinnostuneesti ihmisten lähettämiä kirjeitä ja kortteja. Daisy oli innokas kirjoittaja, joten tarina sai kiinnostavaa lisää eri ihmisistä ja heidän kirjoituksistaan. Kirja kuvaa Daisyn arkisia päiviä ja arkista aherrusta ja antaa niille tarinassa kiitettävän paikan. Jokainen ihminen on arvokas ja siitä elämästä voi kirjoittaa ja lukea. Välillä Daisyn keitokset epäonnistuivat ja sitten onnistuivat. Välillä elämä masensi, mutta onneksi elämä myös kantoi ja hän eli pitkän elämän, lopulta saattokodissa. Huokaisten laitoin kirjankannet kiinni. Satunnainen valokeila...

Hänen nykyinen alakulonsa, järjen ja tunteiden maaninen sekasorto, ajatusten kompastelu, fyysisen terveyden romahdus – kaikki se juontaa juurensa salaperäisestä kärsimyksen ytimestä, jota hänen läheisensä kykenevät vain vaivoin tajuamaan ja punnitsemaan ja arvioimaan.

Carol Shields, Kivipäiväkirjat
Suom. Hanna Tarkka
Otavan kirjasto 2000
s. 395
The Stone Diaries 1993
Pulizer-palkittu teos

Carol Shields: Pikkuseikkoja

Oman kirjahyllyn aarre, jonka olen joskus hankkinut kirjaston poistohyllystä.

Leena Lumin ja Riitan bloggaukset kirjasta.

6 kommenttia:

  1. Kivipäiväkirjat oli ensimmäinen lukemani Shields, ja ihastuin niin, että olen sen jälkeen lukenut lähes kaikki muut. Ihana kirja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on sellainen lempeästi tarinoitu kirja. Yöpöydällä odottelee seuraava Schieldsin kirja, jonka löysin kirjahyllystäni ja jota en ole vielä lukenut. Tutustuin kirjailijaan täällä blogistaniassa.

      Poista
  2. En tästä enää muuta muista kuin sen, että pidin valtavasti! Minäkin luin peräkanaa pari muutakin Shieldsiä. Hyvä kirjailija.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohoh, jopas innostuit lukemaan kirjailijan kirjoja. Luulenpa, että tulen aina muistamaan kirjan alun ja Daisyn syntymän.

      Poista
  3. Muistaisin aloittaneeni Shieldsin Kivipäiväkirjoilla ja pidin paljon! Ja kuten Margit, luin sitten kaikki muutkin Shieldsin teokset.

    Vinkki: Lue Pikkuseikkoja kirjan sisarkirja Ruohonvkihreää.

    VastaaPoista
  4. Ruohonvihreää kuulostaa jo nimenä sellaiselta kirjalta, jonka voisin lukea. Minusta Kivipäiväkirjojen Daisy oli hyvin samaistuttava päähenkilö, sillä hän oli hyvin innostunut puutarhanhoidosta ja kirjoitti puutarha-alan lehtipalstaa. Yleensäkin hän tykkäsi kirjoittamisesta.

    <3

    VastaaPoista