torstai 4. elokuuta 2022

Romy Hausman: Lapsikulta

 


Täysin kieroutuneeseen asetelmaan solisee iloisten, kirkkaiden lapsenäänten pälpätys. Sanoista en saa selvää. Lasten puhe kantautuu korviini kuin paksun vanukerroksen läpi samalla kun mietin, miten saan heidän isänsä hengiltä.

Saksalaisen Romy Hausmannin esikoistrilleri Lapsikulta meni heittämällä lukemieni psykologisten trillereiden huippulistalle, vaikka ennen kirjaa ajattelin, että onkohan tämä liikaa Emma Donoghuen Huoneen kaltainen. Tarinan perusasetelmassa on samankaltaisuuksia, mutta myös sen verran eroavuuksia, että trilleri oli todella jännittävä. 

Perusasetelma oli se, että Lena heräsi eräästä mökistä ja hänellä oli kaksi lasta ja mies. Nämä olivat hänelle tuntemattomia, mutta he käyttäytyivät kuin hän olisi perheen äiti. Tosin he asuivat mökissä, jonka ikkunat oli peitetty ja ovet olivat lukossa. Mies valvoi kaikkea.

Mikä äiti sinä muka olet, Lena?

Tuollainen hirviö ihmiseksi!

Lena pääsi lopulta pakoon mökistä, mutta hän joutui onnettomuuteen pakomatkallaan ja päätyi sairaalaan. Hänen mukanaan sairaalaan tuli toinen lapsista, Hannah. Hannah oli elänyt koko elämänsä pienessä mökissä, ilman muita ihmiskontakteja. Hänen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kehityksensä oli vaurioitunut, samoin hänen veljellään. He olivat eläneet täysin oman isänsä alistamina eristyksissä kaikesta ja kaikista. Mutta miksi?

"Ei tämä ole Lena", huohotan kämmeneeni. "Tämä ei ole minun tyttäreni."

Kolmas kirjan henkilöhahmoista oli Matthias, Lenan isä. Hän joutui tunnistamaan Lenan sairaalassa, mutta kyseinen henkilö ei ollutkaan heidän tyttärensä, joka oli kadonnut, mutta sitävastoin Hannah oli aivan kuin heidän oma tyttönsä lapsena. Lena oli kadonnut parikymppisenä. Ainoan lapsen katoaminen oli valtava perhetragedia Matthiakselle ja hänen vaimolleen. Olisiko mahdollista, että lapset olisivat heidän lapsenlapsiaan, varsinkin Hannah?

Tämä on sinun vankilasi. Ei meidän.

Romy Hausmannin psykologinen trilleri Lapsikulta vei syrjäiseen metsämökkiin, missä eli epätavallinen perhe kuvitellen elämää tavalliseksi.

 

Romy Haussmann, Lapsikulta *****

suom. Veera Kaski

Wsoy 2022

s. 365 

Liebes Kind 2019

6 kommenttia:

  1. Hui! Kammottava on ihanaa omalla sohvalla turvallisesti nautiskeltuna. Panen kirjan muistiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turvallisesti omassa kotona tämmöisen voi lukea ihan mielenkiinnosta. Pelottava pointti on se, että tämmöistä on tapahtunut ihan oikeassa elämässäkin. Ihmisiä siepataan ja heitä pidetään vankina ja heille tehdään kaikkea kamaluutta.

      Poista
  2. Hurjalta kuulostaa, mielenkiintoinen asetelma!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asetelma oli alkuun aika pelottava, mutta sitten se muuttui jännittäväksi.

      Poista
  3. Mai, kiitos vinkistä♥ Tämä on takuulla rankka....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leena. Suosittelen. Kirjassa on tarpeeksi jännitystä.

      Poista