keskiviikko 21. syyskuuta 2022

Ulrika Rolfsdotter: Saaliin sydän

 

 

Sveniä tuijotti täyspitkään valkoiseen leninkiin pukeutunut nainen, jonka kasvoja peittivät harmaanmustat hiukset. Noita, Sven ajatteli. Nainen ojensi kädet häntä kohti ja avasi suunsa. Ääni kuulosti rahisevalta henkäykseltä. "Apua", hän kuiskasi. "Tyttö! Auta tyttöä."

Ruotsalaisen Ulrika Rolfsdotterin pahaenteinen rikoskirja Saaliin sydän  aloitti jännittävän uuden dekkarisarjan, joka sijoittuu sinne, mistä kirjailija itse on kotoisin ts. Ångermanlandiin. Oli huhtikuu ja maa oli vielä lumen peitossa. Sosiaalityöntekijänä Tukholmassa työskentelevä Annie Ljung sai soiton kotiseudultaan. Hänen muistisairas äitinsä oli löydetty harhailemasta pakkasesta ja toimitettu sairaalaan.

Annie, tämä ei voi jatkua. Et voi jäädä tänne. He eivät ikinä luovuta, etkö ymmärrä? Totuudella ei ole väliä.

Annie oli muuttanut nuorena Tukholmaan, sillä kotiseudulla oli tapahtunut ikäviä asioita, joista häntä syytettiin. Palaaminen kotiseudulle oli siis hänelle kuin painajaista. Hän olisi paikkakunnalla vain pari päivää ja seuraisi, miten äidin hoito järjestyisi ja palaisi heti takaisin Tukholmaan. Toisin kävi.

"Merenneito. Se oli merenneito"... 

Annien pikkuserkku oli kadonnut ja hänen vanhempansa olivat huolesta murtuneita. Annie päätti jäädä kotiseudulleen siksi ajaksi, että Sagasta tiedettäisiin jotakin. Korkeintaan viikoksi tai kahdeksi.  Aikatauluun tuli koko ajan muutoksia, joten pian Annie huomasi olevansa töissä kotipaikkakuntansa sosiaalivirastossa. Samalla hän paneutui tutkimaan Sagan katoamiseen liittyviä johtolankoja. Poliisit uskoivat, että Saga oli karannut kotoa, mutta Annie epäili ikävämpiä vaihtoehtoja.

Ulrika Rolfsdotterin Saaliin sydän sisälsi pelottavia elementtejä kansanuskomuksista. Jännitystä ja oudon mystisiä tapahtumia oli riittävästi, joten vahva suositus tälle uudelle dekkarisarjalle.

 

Ulrika Rolfsdotter, Saaliin sydän

suom. Antti Saarilahti

Tammi 2022

s. 365 

Dekkari

 

4 kommenttia:

  1. Heti alkoi kiinnostaa nuo kansanuskomukset! Kuulostaa mukavasti vähän erilaiselta dekkarilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä dekkarissa oli outoa pimeyttä ja hyytävää koukuttavuutta. Tykkäsin, mutta en lukisi yöllä yksin kotona.

      Poista
  2. Uusia dekkarisarjoja, etenkin ruotsalaisia tuntuu tulevan melko tiuhaan. Tämä kuitenkin vaikuttaa aiheensa puolesta aika kiehtovalta ja erottuu siitä perusmassasta.

    VastaaPoista