Riikka Ala-Harjan Maihinnousu kirjan tarina oli surullinen. Teos kertoi Ranskan Normandiassa
asuvan perheen yhdestä vuodesta, johon sisältyi jo aiemmin alkaneita ongelmia
parisuhteessa sekä lapsen sairastuminen. Perheen äiti oli tohtoriksi väitellyt,
mutta toimi turistioppaana Normandian maihinnoususta kertovalla turistikierroksella.
Kirjan nimi Maihinnousu tuli äidin
työstä, mutta se voi olla metafora myös lapsen sairaudesta, joka tuli kuin
maihinnousu heidän elämäänsä.
Äiti haaveili akateemisesta urastaan, joka jäi taakse, kun
hän tapasi miehensä. Mies oli toimittaja ja salaili suhdettaan työkaveriinsa.
Ala-Harja osasi tuoda selkeästi esille sen, miten sinisilmäisiä parisuhteen
osapuolet voivat olla, kun toinen pettää toista. Salaisuudet selvisivät, mutta
mies ei pystynyt puhumaan niistä, vaan pakeni naisensa luokse.
Kun perheen lapsi sairastui, äiti ja isä nukkuvat eri
huoneissa, eivätkä puhuneet toisilleen mitään. Perheen äitiä rasitti miehen suhde
toiseen naiseen, ja ajatukset siitä, mitä he tekivät yhdessä, samalla kun häntä
rasitti lapsen sairastuminen ja sen seuraukset. Lopulta äiti ei kestänyt paineita, vaan muutti pois perheen kodista.
Perheen isä ei voinut hyväksyä äidin tekoa, vaan syytti lapsen sairaudesta äitiä, ja pisti jopa oman suhteensakin äidin syyksi.
Perheen lapsi on kirjassa hieman sivuosassa, vaikka kirjassa
seurataan hänen sairauttaan vuoden ajan. Tarinasta nousi selkeästi esille
sairauden hoidon vaiheet ja mitä seurauksia sairaudella oli lapsen ja perheen
elämään. Samalla kirjassa käytiin läpi rankkaa eroprosessia, joka voisi olla vieläkin
rankempi, jos lapsen sairaus ei verottaisi äidin voimia. Äiti luovutti omaa
pahaa oloaan vähemmäksi jättämällä kodin ja valitsemalla köyhemmän elämän.
Pikkuhiljaa myös lapsi sopeutui kahdessa kodissa asumiseen, ja sairauden hellittäessä
äidin ja lapsen suhde parani. Avioerohan vaikuttaa aina lapsen
käyttäytymiseen, joka kirjassa tuotiin hyvin esille.
Ala-Harjan kirja on saanut kielteistä julkisuutta, koska hän
kirjoittaa lapsen sairaudesta, joka muistuttaa hänen sukulaislapsensa sairautta.
Minusta kirja on hyvä ja sen sanoma on todella tärkeä, vakavasta sairaudesta
voi parantua ja elämä voi jatkua normaalina sairauden jälkeen. Kirja jätti
minulle positiivisen kuvan sairauden voittamisesta. Kirjailija vertaa sairautta
sotaan:
Sotaa ei peruuteta, sota oli,
sota jatkui kunnes se eräänä päivänä loppui.
Joissakin kirjan kohdissa kirjailija käyttää paatoksellisia
lauseita, jotka jatkuvat rivikaupalla, kuten sivulla 209 oleva 13 rivin lause.
Uskoisin, että lyhemmät lauseet olisivat parempia lukijaa ajatellen. Huolimatta
pitkistä lauseistaan kirja oli todella ajatuksia avartava lukukokemus, jota
suosittelen lukijoille.
Riikka Ala-Harju, Maihinnousu *****
Like 2012
s. 209
Ranska
Lapsen sairaus
Avioero
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti