tiistai 9. lokakuuta 2012

Joyce Carol Oates: Sisareni, rakkaani







Joyce Carol Oates on kuuluisa Yhdysvalloista kotoisin oleva kirjailija, jonka laajasta tuotannosta on suomennettu kuusi kirjaa. Sisareni, rakkaani kertoo erään amerikkalaisen perheen pojan, Skyler Rampiken, kirjoittamana koskettavan tarinan heidän perhetragediasta, jonka seurauksena poika joutui kiertämään psykiatrisia laitoksia ja käyttämään paljon lääkkeitä, ja joista seurasi huumeriippuvuus.

Kirjan syvin sanoma on se, miten väärin vanhemmat voivat kohdella omia lapsia. Tämä ikävä aihe lapsiin kohdistuvasta henkisestä ja fyysisestä väkivallasta vaikuttaa olevan todella pinnalla maailmalla ja Suomessa tällä hetkellä, kun lapsia huostaanotetaan ennätysmäärin ja vanhemmat jopa surmaavat omat lapsensa. Lapsia pitäisi kasvattaa ja tukea kasvussaan lapsuudesta aikuisuuteen, eikä kaltoinkohdella ja tappaa.

Kun rikkaassa amerikkalaisperheessä isä on huippupalkattu ja aina töissä, palvelijat hoitavat kotityöt, äiti on kotiäiti ja rahasta ei ole pulaa, voisi kuvitella, että kaikki on hyvin, mutta kulissien takana kaikki oli huonosti. Kirjan molemmat vanhemmat olivat itsekkäitä narsisteja ja heidän mielestä lasten pitäisi pönkittää heidän hyvinvointia ja edustaa perhettä upeasti pärjäämällä hyvin koulussa ja harrastuksissa. Lasten tukeminen kehityksessä ylitettiin roimasti ja kirjan vanhempien vaatimukset lasten pärjäämisessä ylitti kaikki mahdolliset kriteerit. Raha tai lasten ikä ja kehitys eivät olleet esteitä lasten pakottamisessa voittoon, ja jos lapset eivät pärjänneet, isä haastoi valmentajat ja koulut oikeuteen.

Kahden narsistin aviosuhde ei kestänyt varsinkaan isän jatkuvaa oman egonsa pönkittämistä muilla naisilla. Välillä isä muutti pois ja välillä palasi takaisin, ja perhe voi yhä huonommin. Perheen tytöstä, Blissistä, tuli 4-vuotiaana taitoluistelun jääprinsessa, jonka avulla varsinkin perheen äiti alkoi esiintyä mediassa valmentajana ja managerina. Perheen poika, Skyler, unohtui vanhemmilta tytön menestyksen myötä, ja pojan koulumenestyksestä huolimatta, häntä ei noteerattu, kunnes perheen tytär löytyi tapettuna talon pannuhuoneesta. Poika piilotettiin sisäoppilaitoksiin ja psykiatrisiin hoitolaitoksiin, totuus tytön kuolemasta ei saanut tulla julki.

Kirjan sanoma on ajankohtainen ja tärkeä. Skylerin oma ääni tarinan kertojana on surullista luettavaa. Kirjassa on yli 700 sivua, joten kirjailija on rönsyillyt aika tavalla ja kirja ei etene suoraviivaisesti, vaan jouduin useamman kerran palaamaan eri aikojen tapahtumiin ja ihmettelemään tarinan juonta. Ehkä kirjailija on halunnut luoda huumeriippuvaisen ajatusmaailmaa sekavana kirjoitustyylinä. Kirjaa tiivistämällä ja poistamalla samoja asioita kertovia kohtauksia kirjan luettavuus paranisi, mutta nyt kirjassa on liikaa samoja kohtauksia. 

Joyce Carol Oates, Sisareni, rakkaani ****
Otavan Sininen Kirjasto 2012
suom. Kaijamari Sivill
s. 727
My Sister, My Love 2008

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti