Patrik Borg: Tunne nälkä!

 

Syömiseen on mahdollista suhtautua mutkattomasti ja silti syödä ja voida hyvin. Moni on kadottanut syömiseen liittyvän luottamuksen ja yhteyden kehoonsa. Haluan antaa heille toivoa ja konkreettisia apukeinoja, joilla syömisestä voi tulla taas helppoa ja hyvinvointi palautuu. On olemassa tie kehon kuunteluun. Se tie kannattaa valita.

 

Ravitsemus- ja elintapa-asiantuntijan Patrik Borgin tietoteos Tunne nälkä! pureutuu normalisoimaan ihmisten ruokailutottumuksia. Borg on tehnyt pitkään töitä Syömishäiriökeskuksessa ja Suomen Olympiakomitean lääketieteellisen asiantuntijaryhmän jäsenenä. Hän on aiemmin kirjoittanut urheiluravitsemuksesta ja painonhallinnasta ja pitää suosittua painonhallintablogia nimeltään Pöperöproffa.

 

Hyvä lähtökohta intuitiivisessa syömisessä on tieto, että keho työskentelee meidän hyväksemme eikä meitä vastaan, oli tavoitteena sitten terveys, jaksaminen, kuntoilu tai painonhallinta. Keho yrittää saada meidät syömään sopivia määriä ruokaa ja pysymään normaalipainossa tai pääsemään siihen.

 

Yli- tai alipaino, lihominen tai laihduttaminen, siinä ongelmia, mitkä pyörivät sekä naisten että miesten mielessä. Kirja ei kuitenkaan pureudu näihin ongelmiin, vaan yrittää kertoa siitä, miten päästä syömisessä tasapainoon oman kehonsa kanssa. Liian vähäinen syöminen ei ole hyväksi, mutta ei ole myöskään liiallinen syöminen. Keho vastustaa kumpaakin, sillä keholla on oma normaalipaino, mihin se pyrkii. Kirjan aihepiiri, intuitiivinen syöminen, antaa neuvoja siihen, miten omia ruokailutapoja muuttamalla pääsee normalisoimaan syömisen ja oman kehonsa tarpeet.

 

Monen elämänhistoriasta löytyy joku ihminen tai ihmisiä, joiden reaktiot ja sanomiset ovat jääneet kummittelemaan ja rajoittamaan omaa syömistä. Yleisimmin kyseessä on jompikumpi vanhemmista, jonka omassa elämässä syöminen on ollut hyvin kontrolloitua tai tempoilevaa. Kun oma vanhempi kritisoi lapsensa painoa ja kehottaa lasta rajoittamaan syömistä, se jättää syömiseen syvän ja melkeinpä ikuisen arven.

 

Omasta kouluhistoriastani löytyy keittolan täti, joka piinasi minua laittamalla liian suuria annoksia ruokaa. ”Syö, että kasvat!”, kuulin joka päivä. Ruokaa ei saanut panna jätteisiin. En siis mennyt koko talvena syömään ruokasaliin, vaan menin aina pyöräilemään. Siitä seurasi tietysti, että terveydenhoitaja huolestui matalasta hemoglobiinistani ja alipainostani. Kotona söin edelleen, joten siellä ei huolestuttu, ennen kuin terveydenhoitajalta tuli viestiä. Äitini päätti, että tarvitsen lisää kasviksia, hedelmiä ja marjoja, joten kotiruoka maistui entistä paremmalle.

 

Sen jälkeen olen pysynyt ihan normaalipainoisena, mutta ruokailumuistoihin kyseinen aika on jättänyt jättimäisen mielipahan. Pakkoruokailu on mielestäni jopa väkivaltaa. Omien lasteni ei ole tarvinnut syödä ruokaa, jos ei ole halunnut. Ei edes maistella. Ja olen iloinen, että nykyajan varhaiskasvatuksessa on sama asenne. Ei pakoteta syömään, joten normaali intuitiivinen syömistapa säilyy lapsuudessa.

 

Syö hyvällä omallatunnolla. Syö nautiskellen. Syö sitä, mitä haluat syödä. Intuitiivinen syöminen on kaikkea tätä, ja siihen voi päästä, vaikka syömisessä olisi ollut pitkään ongelmia.

 

Patrik Borg, Tunne nälkä! Syö intuitiivisesti. Saavuta tuloksia.

Gummerus 2018

s. 107 + lähteet 4s.

Tietokirja