lauantai 15. tammikuuta 2022

Natasha Lester: Ranskalainen valokuvaaja

 

Taannoin Jessica May oli marssinut kiihkomielisesti Pariisin kaduilla osoittamassa mieltään fasismia vastaan, aluksi tuon viheliäisen ideologian pyyhkäistessä Espanjan yli ja sittemmin sen muuttaessa koko Italian ja Saksan irvokkaiksi.

Australialaisen Natasha Lesterin Ranskalainen valokuvaaja pohjautui kuvajournalisti  Lee Millerin elämään. Kirja voitti RNA:n vuoden historiallisen romaanin palkinnon. Kirjailija tuo kirjoissaan esille, miten urheat naiset uhmaavat aikansa ahtaita naiskuvia vastaan. Kirjan päähenkilö Jessica May lähti vuonna 1942 Manhattanilta Pariisiin Vogue-lehden kirjeenvaihtajaksi kuvaamaan ja kertomaan sodasta, joka moukaroi ja tuhosi sekä tappoi ihmisiä. 

Pariisi oli tuohon aikaan pullollaan naispuolisia kirjeenvaihtajia, sillä naisia ei päästetty sinne, missä taisteltiin. Naisilla oli kuitenkin omat keinonsa ohittaa sotakoneisto ja tärkeilevät sotilashenkilöt. Niinpä Jessicallakin tuli astuttua erään sotilashenkilön varpaille, josta hän sai vahvan vihollisen itselleen. 

Sodan kestäessä vuosia ehti Jessica myös rakastua ja hän oli varma, että heidän rakkautensa myös kestäisi sodan ylitse ja onnellinen aika odottaisi heitä. Tämä toive ei valitettavasti toteutunut.

Kirjan taustalla ollut Lee Miller oli aikansa kuuluisa malli, joka kirjoitti ja kuvasi lehtijuttuja Vogueen toisen maailmansodan aikana, jonka jälkeen hänen työnsä vaipui unholaan. Hänen poikansa vaimo löysi Millerin kodin ullakkoa siivotessa 60 000 valokuvaa ja negatiivia ym. sota-aikaan liittyvää esinettä ja lehtileikkeitä. Millerin poika nosti äitinsä perinnön päivänvaloon, ja sen jälkeen Milleriä on pidetty yhtenä sota-ajan merkittävimpänä kuvajournalistina.

Natasha Lesterin Ranskalainen valokuvaaja kuvasi kiinnostavasti sota-aikaa ja naisten ponnistusta nousta vakavasti otetuiksi sotakirjeenvaihtajiksi. Tämä fiktiivinen teos hurmasi historialla ja rakkaudella. 

 

Natasha Lester, Ranskalainen valokuvaaja ****

suom. Anuirmeli Sallamo-Lavi

Gummerus 2021

s. 463

The French Photographer 2019

10 kommenttia:

  1. Kiva kuulla, että sinäkin tykkäsit tästä. Minustakin tämä oli hyvä lukukokemus, tosin jotakin siinä oli sellaista, että ei ihan uponnut. Ainakin joitakin historiallisia epätarkkuuksia oli. Mutta jos tykkäsit tästä, lue ihmeessä myös Lesterin Diorin salaisuus. Se on hyvä! Mukavaa talvista viikonloppua! Liukasta on, ainakin meillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kirja koukutti lukemaan, mutta jälkeenpäin selatessani kirjaa mietin, että tekstiä vietiin turhan nopeasti eteenpäin. Mutta kirjailija toi asiallisesti esille naisten ja miesten erot mm. lehtialalla. Sodan jälkeen naisten oli vaikea saada julkaistuksi omia juttujaan ja valokuvia.
      Hyvää viikonloppua ja lukuiloa :)

      Poista
  2. Katsoin Lee Miller -dokumentin, mutta kirjan kuuntelu jäi kesken. Viikonloppuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lee Miller dokumentti olisi kiinnostavaa nähdä. Uteliaisuus heräsi kirjan mukana.

      Mukavaa sunnuntaipäivää :)

      Poista
  3. Minäkin pidin tästä, vaikka se kesän kuumuudessa jäi alun perin kesken. Vähän kiinnostaisi myös se uusi Diorista kertova kirja. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjailijalla on mainio tyyli käyttää aitoja henkilöitä ja tapahtumia kirjan juonissa mukana. Harkitsen vielä Dioria, mutta historia ja sen kuvaukset ovat aina plussaa kirjoissa.

      Poista
  4. Tämä kirja on kiinnostanut minua, pitäisikin lukea se joskus. Sotakirjeenvaihtajan työ naisen kannalta ja tuohon aikaan on kiinnostava aihe.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen kirjaa lämpimästi. Kirjasta nousee esille historia ja se, miten naiset hoitivat tehtäviä, mitä miehet olivat tehneet ennen sotaa. Sodan jälkeen naisten työpanosta ei enää arvostettu.

      Poista
  5. Todella mielenkiintoinen aihe ja kirjailijan muut teokset näyttävät kiinnostavilta myös.
    Usein sitä miettii, että jos syttyisi sota (tai tulisi jokin muu katastrofi, esim. vielä tätä pahempi pandemia), saisiko aikaan jotain merkittävää, kuten tällaiset rohkeat naiset, vai jäisikö sitä vain omaan pikkumaailmaansa. :)
    Mukavaa uutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sara <3

      Pelkään sotaa ja konflikteja. En pysty lukemaan kirjoja, joissa soditaan koko ajan. Mieheni lukee niitä toisinaan. Olen rauhaa rakastava luonteeltani. Se, että pitäisi valita kenen joukoissa seisoo, olisi aivan mahdoton ajatus. Tai jos pitäisi tarttua aseeseen ja ampua toinen ihminen, se ei onnistuisi minulta. Maapallolla soditaan tälläkin hetkellä monessa maassa. Olen ennemmin avustustehtävissä ja rakentamassa rauhaa ja sovintoa.
      Pelottavaa miten paha tilanne tälläkin hetkellä on esim. Ukrainassa, kun Venäjä pelottelee sotatoimilla. Kazakstanissa on todella paha tilanne, samoin monessa Afrikan maassa. Myanmarissa oli sotilasvallankaappaus ja paha paha tilanne kristityille, joita tapettiin ja ajettiin maanpakoon. Syyrian sota on kestänyt vuosikausia, samoin Malissa.
      Toivon rauhaisaa uutta viikkoa!

      Poista