lauantai 6. elokuuta 2022

Johanna Valkama: Kuningatarlaiva

 

 

Elämä Tukkiholmissa oli vaarallista, mutta olimme ehtineet jo tottua siihen. Katselin haikeana vihertävän kivitalon seiniä. Suojaisa talo ja sisäpiha olivat tarjonneet meille turvaa niin rutolta kuin tulipaloilta. Ruukussa kasvava lemonipuu teki ensimmäisiä kukkia talven jälkeen. Neliskanttisten ikkunoiden räystäitä kiersivät humalaköynnökset ja niiden alla versoivat heleäkukkaiset kirsikkapuut. Pyöreät, rannalta kannetut kivet kiersivät tiheää orjanruusupensasta, joka houkutteli kesällä perhosia.

Johanna Valkaman Kuningatarlaiva jatkoi historiallista Ilkkalan Susanna  sarjaa upealla ja kiinnostavalla tavalla. Sarjan ensimmäisessä osassa, Katariinanpyörä, sarjan päähenkilö Susanna Katariina Weck pakeni Kyrönmaalta Turkuun, josta hän siirtyi erinäisten tapahtumien jälkeen Tukholmaan eli suomalaisittain Tukkiholmiin. 

Kirjan tapahtumat alkoivat vuodesta 1625. Katariina toimi Tukkiholmissa arvostettuna porvarina, tosin porvarinoikeudet olivat jääneet vannomatta raatihuoneella. Edellisessä kirjassa Katariina sai apua pakomatkallaan kahdelta lapselta, Piritalta ja Hannekselta. Nyt he olivat jo aikuisia ja pitivät Katariinaa kasvattiäitinään. Vaikka he olivat jo aikuisia, silti he tuottivat kasvattiäidilleen vielä huolta ja murhetta.

Lähdin Saaran perään kohti ovea ja kylmäävä tunne levisi rinnassani. Mitä maineelleni kävisi, jos minut tavattaisiin täältä? En tahtonut saada porton korvamerkkiä tai neljänkymmenen markan sakkoa vain ilkeiden juorujen tähden.

1620-luvulla naisten oli vaikea toimia porvarina ilman miespuolisia liikekumppaneita. Kirjan alussa kävi niin, että Katariinan pitkäaikainen liikekumppani ja hyvä ystävä kuoli.  Muutenkin liikeasiat menivät huonosti, joten Katariinalla riitti huolia ja murheita aivan liikaa. Nokkelan naisen toimintakyky vaati erityisiä voimia. Lisäksi he joutuivat muuttamaan keskikaupungilta melkein maalle. Toivottavasti muut porvarit eivät kuulisi hänen alennustilastaan pienintäkään pihausta. Entäs sitten se veto sen Paksun Saaran kanssa!

Johanna Valkaman Kuningatarlaiva jatkoi koukuttavasti Susanna Katariina Weckin elämäntarinaa. Katariina oli viettänyt siveää leskenelämää jo yli parikymmentä vuotta, mutta nyt näköpiiriin oli asettunut eräs tummakulmainen mies, joka sai Katariinan ajattelemaan levottomia ajatuksia, joten aikamoista säpinää on luvassa kirjan sivuilla. Mutta miten Katariina selvisi Tukkiholmin tulipalosta? Entä miten kävi Wasa-laivalle? Ne voit selvittää lukemalla kirjan. Minulle kirja oli lukuiloa alusta loppuun saakka.

- Laiva on minun kuningattareni.

 

Johanna Valkama, Kuningatarlaiva *****

Otava 2022

s. 297 + Lukijalle 5s. + Kirjan historiallisia tietolähteitä

Historiallinen teos 1620-luvulta

Ilkkalan Susanna-kirjasarja 2 

 

Johanna Valkama: Katariinanpyörä

Johanna Valkama: Itämeren Auri

Johanna Valkama: Linnavuoren Tuuli

Johanna Valkama: Kaukosaarten Aino

Johanna Valkama: Jäävuonon Ruusu

 

 

 

6 kommenttia:

  1. Voi että, tämä kuulostaa kyllä hyvältä. En ole Valkamaan lainkaan tutustunut mutta pitänee aloittaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen Valkaman kirjoja lämpimästi. Myös sarjan eka kirja, Katariinanpyörä, kannattaa lukea.

      Poista
  2. Nykyään ei jotenkin tule enää luettua historiallisia romaaneja. Mikähän siinä lie, nuorena maistui kyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen Valkaman kirjoja. Edellinen sarja kertoi viikinkiajasta. Ikkalan Susanna keskiajasta. Minä olen lukenut aina historiallisia kirjoja. Tänä aamuna katsoin telkkarista jo toistamiseen kirjoittamisen historiaa, miten se on kehittynyt. Hyvä, että kirjoittaminen on kehittynyt, sillä muuten meillä ei olisi luettavaa, ei myöskään historiaan liittyvää luettavaa.

      Poista
  3. Hauska nimi tuo Tukkiholmi :) kiitos Kirjoja ulapalta -haasteosumasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valkaman kirjasarjat uppoavat minuun juuri historiansa ansiosta. Tässä ollaan siis Tukholmassa, jota suomalaiset kutsuivat Tukkiholmiksi.

      Poista