maanantai 6. heinäkuuta 2020

Ari Folman & David Polonsky: Anne Frankin päiväkirja



 Rakas Kitty

Toivon voivani uskoa sinulle kaiken, mitä en ole tähän asti kertonut vielä kenellekään, ja toivon sinun olevan minulle suurena tukena.

Anne Frank on varmasti tunnetuin 13-vuotias ympäri maapallon. Hän kuoli keskitysleirillä vuonna 1944, koska oli juutalainen. Adolf Hitler ja natsit vainosivat juutalaisia miehittämissään maissa toisen maailmansodan aikana. Miksi ja millä oikeudella? En edes yritä ymmärtää sitä julmuutta mitä Natsi-Saksa teki noina paholaismaisina vuosina.

Ennen joutumistaan keskitysleirille, Anne Frank perheineen piiloutui isän johtaman tehtaan tiloihin. Heitä oli muitakin noissa pienissä tiloissa. Anne sai syntymäpäivälahjakseen päiväkirjan ja kirjoitti noista päivistä, jotka olivat kuin olisi ollut vankilassa, neljän seinän sisällä ainaisessa pelossa. Kirja on sarjakuva, joten se ei ole aito Anne Frankin päiväkirja, mutta siitä nousee oleellisesti esille se, mitä oikeassa päiväkirjassakin nousee esille, toive rauhasta.

Iltaisin pimeässä kuvittelen hyvien, viattomien ihmisten kulkevan edessäni itkevine lapsineen, he raahautuvat eteenpäin, kunnes melkein kaatuvat maahan. Ketään ei säästetä, vanhukset, lapset, vauvat, sairaat… kaikki, kaikki kulkevat jonossa kuolemaan.

Anne Frankin päiväkirja on ollut monelle kirja, josta lukea natsiajoista. Kirja kertoo ajasta, jolloin perhe oli piiloutunut, jotta ei joutuisi keskitysleirille. Perheellä oli ihania avustajia, jotka auttoivat heitä tuomalla ruokaa ym., mutta pienissä tiloissa hermot kiristyivät ja syntyi riitoja. Anne kirjoitti hyvin avoimesti kaikesta, myös itsestään, toiveistaan, haluistaan. Hän eli suuressa pelossa, pommit putoilivat ympäriinsä ja SS etsi juutalaisia, jotka elivät piilopaikoissa. Ilmiantajia riitti.

Lopulta tehtaaseen piiloutuneet jäivät kiinni. Keskitysleiriltä selvisi hengissä vain Annen isä, Otto Frank, joka omistautui loppuelämänsä ajan tyttärensä päiväkirjan ja siinä ilmenevän sanoman levittämiseen. Suosittelen kirjaa varsinkin nuorille lukijoille. Teoksesta nousee rauhansanoman lisäksi esille nuoruus, miltä tuntui olla nuori ja elää juutalaisvainojen aikana sodan pauhatessa ympärillä. Hieno sarjakuva Anne Frankin päiväkirjan hengessä.

Ari Folman & David Polonsky, Anne Frankin päiväkirja
suom. Anita Odé
Tammi 2019
s. 157
The Diary of a Young Girl 2017
Sarjakuva
Nuortenkirja

2 kommenttia:

  1. Itse luin Anne Frankin päiväkirjan ensimmäisen kerran nuorena. Aikuisena oli kiinnostavaa palata siihen. Voi vain kuvitella, miten ahdistavaa oli olla suljettuna neljän seinän sisään, elää pelossa ja riidellä toisten piilossa olijoiden kanssa... Sarjakuvanakin tämä toimii varmasti. Voisi joskus lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin luin oikean päiväkirjan jo lapsena. Ehkä 10-11v. Onhan tämä kirja aika julma, kun siinä kerrotaan sodasta ja ihmisten tappamisesta. Olen yrittänyt vältellä sotakirjoja. Halusin kuitenkin osallistua Jokken rauhan haasteeseen. Anne Frankin toive oli rauha.
      Päiväkirja toimii myös sarjakuvana. Kirjoittaja oli jättänyt paljon pois, mutta hyvin tämä kirja kertoo olennaiset asiat.

      Poista