maanantai 20. heinäkuuta 2020

Maja Lunde: Sininen (Naisten viikko)



Heitä oli liian monta. Heitä oli liian monta. En voinut toivoa niin monen puolesta. Vain Annan ja Augustin puolesta. Heidän kasvonsa, Augustin tuoksu, hänen jokelluksensa, Annan kaulakuoppa, se että sain olla lähellä, siinä. Vain he kaksi. Sen täytyi riittää. Jos saisin heidät, se riittäisi.

Norjalaisen Maja Lunden kirjat pureutuvat luontokatastrofeihin. Mehiläisten historiassa hyönteiset katosivat tulevaisuuden maapallolta. Sininen pureutuu makean veden häviämiseen. Näissä kummassakin kirjan katastrofissa ihmisillä on suuri vaikutus siihen, että tulevaisuus on vedetön ja maapallolla ei ole hyönteisiä. Nämä aiheet ovat jo tätä päivää, sillä hyönteisten häviäminen on jo totta, samoin makea vesi on vähentynyt. Syy näihin on ilmaston lämpeneminen. Ilmaston lämpenemistä aiheuttaa mm. ilmassa olevat saasteet ja sademetsien tuhoaminen. Sininen kertoi kahta eri tarinaa. Signen tarina tapahtui vuonna 2017 ja Davidin vuonna 2040.

Vihdoinkin saan jäätä jalkojen alle, voin kuulla jokaisen askeleeni, pienen risahduksen. Jatkan matkaa, ja nyt näen louhinta-alueen, haavat harmaanvalkoisessa jäätikössä, siniseen sisukseen isketyt kovat viillot, siihen mistä jäätä on lohkottu.

Signe oli kotoisin Pohjois-Norjan jäätikköseuduilta. Hän oli huolissaan jäätikköjen sulamisesta, sillä vuonna 2017 sulaminen oli edennyt jo pitkälle tuntureissa. Signe oli perinyt isältään luontoaktivismin. Hän oli jo lapsesta asti ollut mukana suojelemassa luontoon kohdistunutta väkivaltaa. Nuorena hänen mukanaan oli ollut Magnus, mutta Magnus oli lopulta valinnut toisen tien, politikoinnin. Signe halusi kostaa Magnukselle tämän tekemistä päätöksistä. Niinpä Signe aikoi viedä Magnukselle jotakin purjeveneellään.

Maailmasta kuolisivat ihmiset, eläimet, hyönteiset, kasvit. Pian kuolisivat suurimmat puut, syvistä juurista huolimatta. Mikään ei selvinnyt tästä hengissä.

David saapui pienen tyttärensä kanssa pakolaisleirille. Ihmiset olivat paenneet kuivuutta pakoon. David oli pienen perheensä kanssa viimeisiä lähtijöitä kotiseudultaan, mutta jotakin ikävää tapahtui. David uskoi ja toivoi, että hänen vaimonsa tulisi myös pakolaisleiriin. David ei oikein hallinnut lastenhoitoa, sillä Anna oli hoitanut lapset. Hän katseli kaihoisasti oman ikäisiä nuoria miehiä, jotka tekivät mitä halusivat.

Pakolaisleirille tuli joka päivä lisää ihmisiä, eikä mikään pysynyt hallinnassa. Lopulta leiriä hallinnoi aseistetut sotilaat. Ruoka ja vesi olivat lopussa. Riidat yltyivät tappeluiksi. Jatkuva jano paheni. Davidin piti tehdä päätös jäädä vai lähteä, sillä leirillä ei ollut enää turvallista lapselle, mutta mihin he lähtisivät?

Sininen on dystopia siitä kauhukuvasta, että maapallolta on loppunut makea vesi. Kirjasta nousi esille ikijäiden sulaminen, joka kiihtyy kiihtymistään. 30 asteen helteet ovat tänä kesänä olleet Siperiassa ensimmäistä kertaa, joka on selvä merkki ilmaston lämpenemisestä ja Siperian ikijään sulamisesta. Suomessa kesäkuussa oli 21 hellepäivää ilman vesisateita. Mitä siitä seuraa, kun ei ole vesisateita? Luonto kuivuu, kasvit eivät kasva, vaan kuivuvat ja kuolevat, vesi haihtuu ilmaan, vesivarastot vähenevät. Nälkä. Jano. Tulipalot. Kirjassa oli tulipaloja. Sinisen tarina on meitä lähestyvä veteen liittyvä kauhuskenaario, vesipula.

Maja Lunde, Sininen
suom. Katriina Huttunen
Tammi 2019
s. 346
Blå 2017
Dystopia
Tulevaisuus

10 kommenttia:

  1. Maja Lunde käsittelee tärkeitä aiheita ja nostaa tässä esiin kirjaimellisesti päivänpolttavan, ehdottomasti ratkaisuja, niitä kipeitä ja dramaattisiakin vaativan, joko nyt vielä sovinnolla tahi sitten tulevaisuudessa pakon edessä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja ne pakkokeinot voivat olla todella ikäviä. Parempi siis jokaisen tehdä mahdollisimman paljon hyvää luonnon puolesta esim. roskien keräily ja roskien lajittelu ovat hyviä asioita, samoin palovaaraa pitäisi noudattaa, silloin on tulentekokielto ulkona.
      Ehdottomasti tärkeimpiä kirjoja, mitä olen lukenut.

      Poista
  2. Tästä minun oli jotenkin vaikea saada otetta. Aihe on kyllä tärkeä ja kiinnostava mutta hahmot jäivät etäisiksi. Mehiläisten historiasta pidin paljon, ja siksi odotukset olivat tätä kohtaan korkealla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa harmi. Minuun kirjan sanoma upposi lujaa, sillä olen todella huolestunut makean veden loppumisesta. Joka paikkaa peittää kohta saasteet, muovikrääsä ja muut. Sademetsiä poltetaan. Suomessakin metsäpalot ovat lisääntyneet.
      Mehiläisten historia oli upea teos. Sininen on erittäin tärkeä teos.

      Poista
  3. Mehiläis-kirja odottelee minulla lukulaitteessa, ja taidan lukea sen ennen tätä. Lunden sarja on tosi kiinnostavan oloinen, ja pelottavan ajankohtainenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lunden kirjat ovat kyllä ajankohtaisia, koska mehiläiset ovat jo melkein kadonneet ja makea vesi pian myös. Kolmatta kirjaa odotan kovasti ja sehän ilmestyy jo tänä vuonna. Mielenkiintoista nähdä sen aihepiiri, onko yhtä synkkä?

      Poista
  4. Mehiläisten historiaa aloin jossain vaiheessa kuunnella äänikirjana, ja siinä oli hienosti eri lukijat eri kertojille. Miksi se jäi minulta kesken? Ehkä juuri se tilanne ei ollut otollinen scifille. Vaikka valitettavasti eivät tämän kirjailijan aiheet näytä olevan erityisen scifiä. Se on kuitenkin genre, jota aika harvoin alan himona lukemaan. Kiinnostavia pointteja kyllä työt tästä romaanista esille.

    Kiitos sinulle, että olet mukana naistenviikon haasteessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuija :)
      Juu ei nämä Lundénin kirjat ole scifiä. Sinisessä eletään vuosia 2017 ja 2020. Mehiläisessä elettiin eri vuosia menneisyydessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa. Luonto on pääosassa. Mehiläisten historiassa pölyttäjät ja Sinisessä makea vesi. Molemmat katoavat kirjojen mukaan maapallolta. Sehän on jo aika pitkälle totta. Valitettavasti.

      Poista
  5. En ole Maja Lunden kirjoja lukenut, vaikka ne minua kovasti kiinnostavatkin. Täytyypä oikeasti ottaa tavoitteeksi lukea Mehiläisten historia! Jos saisin sen tämän vuoden puolella luettua, niin olisin tyytyväinen :D

    Mitä noihin helteisiin tulee, niin itse nautin lämmöstä. Toisaalta koen huonoa omatuntoa siitä nauttimisesta, sillä tiedän sen johtuvan ilmastonmuutoksesta ja olevan haitallista kasveille ja eläimille. Ajankohtaisia aiheita Maja Lunde siis ilmeisesti teoksissaan käsittelee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista Miljatski :)
      Suosittelen lämpimästi molempia Lunden kirjoja. Tänä vuonna ilmestyy sarjan kolmas kirja. Jokainen on kuitenkin erillinen tarina, eri ihmishahmoineen ja teemoineen.
      Mehiläisten historia oli kyllä yksi parhaimmista ilmestymisvuotensa kirjoista.

      Poista