Joyce Carrol Oates: Elämäni rottana

Oli marraskuu vuonna 1991. Olin kaksitoista vuotta ja seitsemän kuukautta.

Isä lähetti minut pois kotoa. Kolmeksitoista vuodeksi! Aikuiselle se ei ehkä ole pitkä aika, mutta teinille se on ikuisuus.

Yhdysvaltalaisen kirjailijan Joyce Carrol Oatesin Elämäni rottana kertoo Violet Kerriganista ja hänen suuresta perheestään. Perheen tragedia johti Violetin asumaan kaukana äidin siskon luona. Tapahtumista siis syytettiin nuorta tyttöä, kun taas ne henkilöt, jotka olivat aiheuttaneet tragedian, heitä yritettiin auttaa kaikin tavoin. Violet Rue joutui sijaiskärsijäksi ja melkein tapetuksi. Isä ei sietänyt häntä silmissään. Isä, joka oli perheen pää ja joka määräsi kaikesta. Isä piti vihaa yllä koko loppuelämänsä ajan. Ei anteeksiantoa Violetille, rotalle.

Ja pääsi, kun kaaduit. Kallo ei ollut yhtään niin kova ja suojaava kuin olit luullut. Luisuit seinää pitkin alas. Hämähäkinseittejä betoniseinässä, hämähäkinseittejä hiuksissa.

Violetin elämä ei muuttunut turvallisemmaksi, kun hän asui tätinsä luona. Yksinäinen, vetäytyvä nuori tyttö oli kuin liimapaperi kärpäsille ja houkutteli tietämättään iljettäviä ihmisiä lähelleen. Violet Rue joutui hyväksikäytön uhriksi. Hän ei edes ymmärtänyt mitä tapahtui. Ainoa ihminen, joka oli hänen mielestään hyvä hänelle, oli paha ihminen.

Kun elää aikuisten kanssa, saa elää heidän menneiden, kadotettujen elämiensä kanssa. Ne ovat kuin vanhoja käärmeennahkoja tai sirkkojen kuivuneita kuoria jalkojen alla. Tarinoita, joita heille ei saa paljastaa.

Joyce Carol Oates kirjoittaa vahvoja kertomuksia nuorista ihmisistä, ihmisistä, joille elämä ei suo parhaimpia korttejaan. Tiedän sanonnan ”se mikä ei tapa, se vahvistaa”. Violet ei vahvistunut ikävistä tapahtumista, joita riitti hänelle yhä uudelleen ja uudelleen. Hän eli ”pelko selän takana” elämää. Tuo pelko laittoi hänet muuttamaan, jättämään koulut kesken, uskaltamatta vakiintua, pelkäämään väkivaltaa… ja se pelko oli valitettavasti aiheellista. Joyce Carol Oatesin Elämäni rottana kertoo vaikuttavan kasvutarinan nuoresta tytöstä, joka yritti elää yksin ja hyljeksittynä.

Joyce Carol Oates, Elämäni rottana *****

suom. Kira Poutanen

HarperCollins 2020

s. 414

My Life as a Rat 2019

Joyce Carol Oates: Syntipukki 

Joyce Carol Oates: Sisareni, rakkaani