maanantai 21. joulukuuta 2020

Adam Kay: Kolme yövuoroa jouluun on - Nuoren lääkärin jouluiset päiväkirjat


 

Vietin suurimman osan lääkärinurastani naistentautien ja synnytysten parissa. Synnyttävät äidit eivät oikein voi päättää jäädä pariksi päiväksi kotiin ”odottelemaan, josko se menisi itsestään ohi”, ja gynekologian puolella glöginnostattama joulumieli näkyy tilastopiikkinä tapauksissa, joissa pienesineet löytävät tiensä johonkin ruumiinaukkoon, mutta eivät sieltä pois.

 

Brittiläinen Adam Kay kertoi toisessa kirjassaan Kolme yövuoroa jouluun on työstään lääkärinä. Kirja on jaettu kahdeksaan kappaleeseen, jotka on nimetty ensimmäisestä kuudenteen jouluun, sen jälkeen Vielä yksi joulu ja viimeisenä Toisenlainen joulun sanoma. Lääkäriuransa jälkeen Kay on toiminut koomikkona ja kirjoittanut esikoisteoksensa Kohta voi vähän kirpaista ja tämän teoksen. Kirjat ovat päiväkirjamaisia. Luettuani tämän teoksen, tiesin heti, että varaan myös Kayn esikoisteoksen luettavaksi. Sairaalatyössä on jotain outoa mystiikkaa ja Kay kertoo siitä rehellisen kriittisesti ja paikoin koomisesti.

 

Keskiviikko, 21. joulukuuta 2005

 

Kaikki alkoi sinitarralla naistentautien osaston seinään kiinnitetystä hopeanauhanpätkästä, josta oli taiteiltu EKG-käyrän muotoinen. Sitten joulukuusemme koristeltiin pinkeiksi puhalletuilla kumihanskoilla ja muutamalla joulupallon virkaa tekevällä rengaspessaarilla. Osaston hoitajat tuunasivat pari spekulaa irtosilmillä ja punaisilla pahvinenillä maailman kammottavimmiksi poroiksi – en antaisi niiden johdattaa minun rekeäni minnekään.

 

Sen verran olen sairaaloissa ollut, että olen huomannut kaikenlaisissa koristeluissa käytettävän luovaa mielikuvitusta. Sairaalan tavaroista loihditaan juhla-aikaan kaikenlaisia koristuksia mitä mieleen juolahtaa. Se on kivaa hauskuuttamista, kuten yllä olevasta lainauksesta voi päätellä.

Kay kirjoittaa huumoria hyväksi käyttäen henkilökunnan toiminnasta, potilaista ja omasta toiminnastaan. Työ oli raskasta vuorotyötä, ja koska kirjailija oli perheetön ja uskonnoltaan juutalainen, kaikki olettivat, että hän ei haluaisi olla vapaalla jouluna. Työjouluista tuli siis vuosien mittaan vakio.

 

Adam Kay vei kirjallaan Kolme yövuoroa jouluun on brittiläiseen sairaalamaailmaan. Kirjan lopussa hän kertoi toisenlaisesta joulusta perhepiirissä. Perheillä on tapana tehdä omanlaisensa jouluperinteet, ja noita perinteitä hän kuvasi omasta lähipiiristään ja myöskin puolisonsa lähipiiristä. Jättäessään lääkärintyönsä taakseen, Kay on viettänyt nimittäin joka toisen joulun oman sukunsa ja joka toisen joulun puolisonsa suvun parissa. Jotain hyvää ja jotain kritisoitavaa löytyy niistäkin jouluista.

Allaolevasta tekstistä löytyy myös syy sille, miksi kirjailija jaksoi tehdä raskasta lääkärintyötään.

 

Viisi tuntia myöhemmin ja kaksi myöhässä ajoin itsekin kotiin. Olin yltä päältä nesteissä, joista keskiverto berliiniläinen fetissiklubi olisi kateellinen, ja toivoin, että olisin tajunnut pakata matkaan ompelutarvikkeet, jotta silmäluomeni pysyisivät edes jotenkin auki. Siltikin kasvoillani oli hymy – autoin tänään maailmaan kuusi tervettä lasta kuudelle terveelle äidille.

 

Adam Kay, Kolme yövuoroa jouluun on – Nuoren lääkärin jouluiset päiväkirjat

suom. Ari Jaatinen

Art House 2020

s. 130

Lääkärin päiväkirjat

Tietoteos


4 kommenttia:

  1. Esittelet kirjan kiinnostavasti. Taidan laittaa nimen muistiin, vaikuttaa kirjalta jonka minäkin haluaisin lukea. Annan vinkin sairaanhoitajatyttärelleni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anneli :)
      Vinkkaa myös Kayn esikoisteoksesta Kohta voi vähän kirpaista. Luulenpa, että tämä kirja sopii tosi hyvin tyttärellesi luettavaksi.
      Tässä oli joitakin kohtia, jotka naurattivat ääneen.

      Poista
  2. Nämä Kayn kirjat vaikuttavat kiinnostavilta, varsinkin kun hän kirjoittaa humoristisesti. Tämä lukemasi kirja onkin nyt joulun aikaan ajankohtainen, ja onhan tänään tosiaan kolme yötä jouluun. Sairaalassa joulut ovat varmasti aivan omanlaisiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi sain kirjan lukuun, sillä se on ollut ainakin täällä Varsinais-Suomessa tosi varattu. Kävin hakemassa Jokerikirjan Ruskosta asti.

      Kyllähän tästä kirjasta nousee huummorin seasta myös ankaraa kritiikkiä sairaalahierarkiaa ja yhteiskuntaa kohtaan. Sijaispula oli ankaraa ja jouluisin todella paha. Jos ei löytäisi omasta työstään motivaatiota, niin sitä ei jaksa. Sairaalatyö uuvuttaa todella nopeasti.
      Mutta kirjailijalla oli omat keinot keventää työtä kirjoittamalla siitä päiväkirjoja.
      Suosittelen :)

      Poista