Niklas Natt och Dag: 1795 - Petojen naamiaiset #lukuviikko

 

Tuuli pusertaa Mälarenin vesimassoja valtaisalla voimalla kivien väliin, ja aaltojen jyly kuuluu yhä äänekkäämpänä jokaisesta laudanraosta. Vahingoniloinen kuiskaus, kun vaahto pyyhkii kivimuuria: Karhusi ovat kintereilläsi. Kaikki velkasi ovat langenneet, eikä maksuksi kelpaa kuin suonissasi virtaava veri.

Ruotsalaisen Niklas Natt och Dagin teos 1795 on historiallisen trilogian kolmas rujon raju trilleri. Trilogian aloitti 1793 ja kakkososan nimi oli 1794. Kirjat sijoittuvat siis 1790-luvulle ja kuvaavat tuon ajan Tukholmaa. Ylläolevassa lainauksessa kuvataan trilogian pahiksen ajatuksia. Toki sarjasta löytyy muitakin ikäviä rikollisia, mutta Tycho Cetonin ajatusmaailma ja teot olivat todella vääristyneitä ja iljettäviä huolimatta pappisisän tiukasta kasvatuksesta. 

Emil Winge pitää Cardellia kädestä ja tuntee sen vapisevan, kun jokainen käheä henkäys antaa tämän tuskille uutta voimaa. Silti se ei tunnu yhtä rajuna kuin ennen. Enää ei riitä kyyneleitä kostuttamaan kärventyneitä poskia. Pimeys vei väistyessään häränpään mennessään, ja raakin kasvot ovat taas hänen omansa, vaikka kuumuus ja tuli muovasivatkin ne uuteen uskoon.

Kirjan rikoksia tutkivat Emil Winge ja Cardell. He ovat olleet Tycho Cetonin jäljillä pitkään, mutta aina tuo iljetys pääsi pakoon tekemään uusia rikoksia. Tosin Cetonilla oli ollut rikkaita suojelijoita, joiden avulla oli mahdollista tehdä mitä vain. Tässäkin kirjassa hän löysi suojelijan, joka maksoi kaiken. Rikkailla miehillä oli omat iljettävät halunsa ja himonsa, joihin Ceton osasi luoda yllättäviä näytöksiä. Winge ja Cardell löysivät näiden näytösten jälkeen vain kuolleita ruumiita.

Anna Stinan lapset ovat kuolleet, ja syy on hänen. Hän näkee tytön sellaisena kuin tämän on täytynyt olla, ulkopuolella, palon laitamilla. Katastrofi näyttää vieläkin pahemmalta, kun se piirtyy tämän kasvoille, ja hän tajuaa, että myös Anna Stinan elämä on valunut hänen kömpelöstä otteestaan. Tyttö hengittää, hän liikkuu, mutta se ei ole elämää. Kerta toisensa jälkeen hän pyytää tältä anteeksi, mutta hänen sanansa eivät tavoita tätä.

Kirjasarjan kiinnostavin henkilö on ollut nuori Anna Stina, joka on sarjassa joutunut pakenemaan monet kerrat mm. kehruuhuoneelta. Hän on onnistunut pakenemaan irtolaisten vainoja ja tuota inhottavaa Tycho Cetonia. Edellinen teos loppui tulipaloon, jossa Anna Stinan lapset kuolivat. Tapahtuma oli hänelle järkytys, josta hän ei olisi selvinnyt ilman nuoren pojan apua.

Sarjasta nousee esille etupäässä köyhälistön ja irtolaisten elämä, joita kuritettiin ankarasti siitä, että olivat köyhiä, nukkuivat porttikongeissa ja varastivat ruoan sieltä mistä saivat tilaisuuden varastaa. Lapset sijoitettiin lastenkoteihin, joissa heillä oli mahdollisuus elää edes jollakin tavalla hengissä piiskattuina ja kuritettuina. Irtolaisnaisten sijoituspaikat olivat kehruuhuoneet, jollei työnteko maittanut bordelleissa ja kapakoissa tai piikana. Irtolaismiehille löytyi paikat viilaushuoneelta tai vankilasta. Irtolaisia ei suvaittu. Hulluille oli myös vankilaolosuhteet ainoa paikka. Köyhä sai olla, mutta töitä piti tehdä.

Niklas Natt och Dagin rujo ja raaka trilleritrilogia sai loppuhuipennuksensa jääkylmässä Tukholmassa. 

Niklas Natt och Dag, 1795 - Petojen naamiaiset

suom. Kari Koski

Johnny Kniga 2022

s. 427

Ruotsinkielinen alkuteos 1795 on julkaistu 2021

Historiallinen trilleri

Niklas Natt och Dag: 1793
Niklas Natt och Dag: 1974 Elävien haudasta