keskiviikko 26. lokakuuta 2022

Max Seeck: Loukko

 


Laiturilla maatessaan hän näkee tuulessa lepattavat ohranväriset hiukset ja valkoiset kasvot, joista paistaa ilmeettömyys. Sitten öinen merimaisema kuunsiltoineen vaihtuu täydelliseen pimeyteen.

Max Seeckin Loukko on neljäs osa Jessica Niemi-dekkarisarjassa, joka on menestynyt myös maailmalla hyvin.  Luulenpa, että kirjojen salaisuutena on jännittävä yhdistelmä psykologista jännitystä ja kauhua suomalaisessa maisemassa. Loukon tapahtumat sijoittuivat Ahvenanmaan saaristoon, missä meri ympärillä loi klaustrofobimaisen tunnelman.

Valkoinen pitsiverho heilahtaa puolelta toiselle, ja jostain syystä Jessican valtaa omituinen tunne siitä että joku on seissyt yläkerran ikkunassa katselemassa häntä.

Jessica Niemi oli joutunut virkavapaalle töistään käytöksensä vuoksi, ja hän pakeni kyseistä ikävää tilannetta majataloon Ahvenanmaalle. Eipä aikaakaan, kun hän kuuli saaren mysteeristä, pienestä sinitakkisesta tytöstä, Maijasta, jolla oli ollut tapana ilmestyä orpokodin laiturille öiseen aikaan. Taustalta löytyi mysteerinen tapahtumaketju vuodelta 1946. Nyttemmin tuo orpokoti oli tyhjillään, mutta se oli ollut toiminnassa vielä 1980-luvulla, kun saarella tapahtui outoja kuolemantapauksia.

Maijan huoneeseen ei koskaan majoitettu ketään muuta, vaan se säilytettiin jonkinlaisena kauhukabinettina. 

Jessica Niemi ryhtyi tutkimaan omin päin saarella tapahtunutta kuolemantapausta, vaikka eräs paikallinen poliisi sekä oma esimies pitivät hänelle tiukkaa kuria siitä, että Jessica oli virkavapaalla. Minkäs rikostutkija voi luonnolleen. Eräs vanhempi nainen oli löytynyt saarelta kuolleena. Oliko tapaus kenties murha vai ihan luonnollinen kaatumistapaus? Sen voit lukea tästä jännittävästä tarinasta. 

Max Seeckin Loukko niminen dekkari sisälsi tiivistunnelmaisen mysteeritapahtuman, johon liittyivät tiiviisti sotaorvot, orpokoti ja yksinäinen saari. 

 

Max Seeck, Loukko *****

Tammi 2022

s. 358

Dekkari

Jessica Niemi-sarja 4

4 kommenttia:

  1. Seeckin loukko pitää: hienopiirteistä psykologista kuvausta.
    Mielenkiintoisa aikanaan nähdä, vieläkö Jessican tarina jatkuu ynnä mihin suuntaan kirjailija kerrontansa tulevaisuudessa luotsaa.

    Juri Patrikaisen synkänpuhuva ja kaunis kansi kuvaa yksiselitteisesti kirjan erityistä tunnelmaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjan kansikuva on todella onnistunut kuvaamaan kirjan tunnelmaa. Kirjan nimi taas on minusta aika kaukana kirjan tarinasta. Jos yksi sana pitäisi valita, niin valinta olisi joko Laituri tai Saari tai Kadonnut.
      Olisi kyllä kiva, jos sarja jatkuu.

      Poista
  2. Juuri luin Kirsin Book Clubin blogista tästä kirjasta, alkoi kiinnostaa kyllä kovasti. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen tykästynyt tähän sarjaan. Sarja on kaukana mistään uskottavuudesta, sillä kirjailija on sekoittanut useampaa kirjallisuusgenreä sekaisin tarinoiksi, joista pidän kovasti. Jos tykkäät psykologisista kirjoista, trillereistä ja kauhusta, niin tässä on sopiva dekkari, joka sisältää niitä kaikkia.

      Poista