Näin siskoni kasvot jokaisessa vastaantulijassa. Sisko pilkisti kaupankassan silmäkulmasta. Siskon hiukset heilahtivat maitohyllyn luona olevan naisen olkapäillä. Siskon ääni kuului ohikulkijan suusta. Ingan hymyilevät kasvot katsoivat minua milloin mistäkin. Merkkasiko sisko ihmisiä, jotka tietävät?
Elina Backmanin uusin dekkari Ennen kuin tulee pimeää sijoittui lokakuiseen Inariin. Saana Havas sai mielenkiintoisen podcast-juttuidean vanhasta murhasta, joka oli jäänyt ratkaisemattomana poliisien arkistoon. Kyseisen uhrin sisko halusi, että hänen pikkusiskoaan ei unohdettaisi. Siispä Saana pakkasi tavaransa, ja matkasi ensin isänsä luokse Enontekijälle ja sieltä Inariin. Yksin asuminen mökissä, minkä lähellä ei ollut muita asujia, ei pelottanut Saanaa, vaikka hän oli varma, että joku liikuskeli lähistöllä.
Inga, pieni siskoni, onneksi sentään lähdit kesällä, jotta viimeiseksi et nähnyt ikuista pimeyttä vaan yöttömän yön, sen valoisana hehkuvan taivaanrannan.
Kirjan tapahtumat sijoittuivat nykyisyyteen ja vuoteen 1998, kun Inga oli 17-vuotias. Saanan ollessa Inarissa, sieltä katosi jälleen 17-vuotias tyttö, Silja. Katoamisia tapahtui aina silloin tällöin, ja yleensä nuorten katoamisiin ei heti kiinnitetty huomiota, sillä he saattoivat suuttua kotiväelleen ja olla vähän aikaa poissa kavereidensa luona. Joku oli kuitenkin huolissaan, ja oli levittänyt kadonneen Siljan kuvia paikoille, joissa kulki paljon ihmisiä.
Pelkään, että se mitä Ingalle tapahtui, on tapahtunut uudelleen.
Saanan miesystävä Jan Leino oli Keskusrikospoliisin tutkija. Hän oli huolissaan Saanasta, kun sai kuulla mitä Inarissa oli tapahtunut. Pian Jan oli matkalla Inariin, sillä hän halusi olla mukana uudessa rikostutkinnassa. Saana oli tietysti onnellinen, kun sai Janin luokseen Lappiin, mutta yhteinen aika jäi todella vähiin. Janilla oli myös tapana ärsyttävästi määräillä mitä Saana sai tehdä ja mitä ei. Saana on kuitenkin utelias luonteeltaan ja kiinnostunut tosielämän rikoksista. Uskoisin, että Inarin rikoksistakin, sekä 90-luvun että nykyajan, tuli lopulta tosi kiinnostava podcast.
Lapin luonto loi mystisen ilmapiirin Elina Backmanin dekkarille Ennen kuin tulee pimeää. Suosittelen nojatuolimatkailua Inariin tämän kirjan parissa.
Elina Backman, Ennen kuin tulee pimeää *****
Otava 2022
s. 415
Dekkari
Elina Backman: Kun kuningas kuolee
Elina Backman: Kun jäljet katoavat
En ole lukenut Backmania, mutta pitäisi kyllä tutustua. Tämä kuulostaa kiinnostavalta, kun vielä sijoittuu Lappiin!
VastaaPoistaMiljöökuvaukset ovat kyllä parasta tässä kirjassa. Olen käynyt Inarissa, joten kirjaa lukiessa tuli hyvin eslle paikalliset kohteet.
PoistaTäällä myös yksi joka ei ole lukenut Backmania. Voisi kyllä, sen verran kiinnostavalta kuulostaa! :)
VastaaPoistaSuosittelen tätä sarjaa, sillä sarjassa ei mällätä väkivallalla ja niiden kuvauksilla. Tykkään myöskin päähenkilöhahmoista. Hyvin tavallisia ihmisiä, hyvin samaistuttavia.
Poista