tiistai 13. helmikuuta 2024

Paul Heyse: Trevison koru-ompelijatar

 


Tässä vihossa näkyy vieläkin suitsutukselta tuoksuvan, tummanpunaisen luostariviiniin jälkiä, jolla koetin silloin tällöin huuhdella alas kronikkatomua, kunnes monien kuivien muistiinpanojen parista sattui käsiini Vaaleaverisen Giovannan kertomus, joka virkisti minua äkkiä kuin lähde kuivalla ylängöllä, monta vertaa enemmän kuin  mikään viini.

Saksalaisen nobelistin Paul Ludvig von Heysen (1830-1914) Trevison koru-ompelijatar sisältää kaksi novellia, niminovellin ja Kuolleen järven rannalla. Novellit ovat rakkausnovelleja.  Heysen tuli tutuksi näytelmä- ja novellikirjailijana, mutta myös runoilijana sekä kirjallisuuden kääntäjänä. Kirjallisuuden Nobelin hän sai vuonna 1910.

Monet luulivat, että hän menisi luostariin, varsinkin kun hän kernaimmin ompeli vain kirkkovaatteita ja alttariliinoja ja pysytteli erillään julkisista huveista.

Kirjan niminovellissa oli kaunis nainen Giovanna italialaisessa Trevison kaupungissa. Monet miehet olisivat halunneet hänet itselleen, mutta hän pysytteli naimattomana, kunnes hän oli 31-vuotias ja kohtasi paljon nuoremman Attilion. He rakastuivat syvästi, mutta Attiliolla oli jo morsian muualla.

Oli keskikesä, mutta ylhäällä vuoristossa puhalsi terävän kylmä tuuli, joka uhkasi muuttaa rankan sateen lumeksi.

Kuolleen järven rannalla oli majatalo, jonne saapui vieras matkamies. Tuo matkamies oli surun murtama. Hän oli hyvin masentunut ja hänen ajatuksensa oli vallannut vain kuolema. Hän halusi kuolla ja Kuolleen järvi oli siihen sopiva paikka.

Sitten paikalle tuli hevosvaunuilla myös muita matkalaisia, äiti ja pieni lapsi. Lapsi oli hyvin kuumeinen ja tarvitsi lääkäriä. Lasta hoitaessa, sillä matkamies oli ammatiltaan lääkäri, hän ihastui palavasti lapsen äitiin.

Paul Heyse on tarkastellut kirjansa novelleissa rakkautta, sen syttymistä ja miten se muuttikaan näiden rakastavaisten elämää. Rakkausnovellit sopivatkin hyvin helmikuulle, sillä 14. helmikuuta vietetään Ystävänpäivää.

Paul Heysen Trevison koru-ompelijatar syventyi rakkauden maailmaan. 

 

Paul Heyse, Trevison koru-ompelijatar

Suom. Helmi Krohn

Otava 1913

s. 112 

Ensim. suomennos 1911

Novellikirja

Nobel 1910

Rakkaus

 

Paul  Heyse: Unohtamattomia sanoja

Paul Heyse: Kaksi vankia 

 


Lukemani Paul Heysen kirja oli 111 vuotta vanha. Kirjan takaosaan oli jätetty muistoja menneestä kirjastomaailmasta, eli palautuslappu, johon oli leimattu milloin kirja pitäisi palauttaa. Ensimmäinen merkintä näkyy olevan vuodelta 1935 ja viimeinen vuodelta 1949. Tämä kirja on selvinnyt siis jopa kaksi maailmansotaa Turun kaupunginkirjastossa.

10 kommenttia:

  1. Kirjalla on historia! Olen itse lukenut Kleopatra pitkän novellin tai lyhyen romaanin Heyseltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelin, että koska kirja oli painettu jo 1913, niin se on ehtinyt nähdä Suomen murrosajat, alkaen naisten äänioikeudesta 1914, Suomen itsenäistyminen 1917, sisällissota 1918 ja maailmansodat. Ihmeellistä, että kirja on säilynyt nuo sota-ajat, sillä Turkua pommitettiin aika tavalla. Noita pommitusten jälkiä löytyy edelleen kivitalojen seinistä. Kevyemmät talot tietysti hajosivat ja paloivat.

      Heysen omakin elämä vaikuttaa olleen aika dramaattinen ja täynnä tapahtumia.

      Poista
  2. Olipa mukava lukea postauksesi Heysen novelleista. Minäkin olen lukenut häneltä nimenomaan rakastumisesta ja rakkaudesta kertovia novelleja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taisi rakkaudesta kirjoittaminen olla Heyselle tyypillistä. Aihe on vanha ja siitä voi kirjoittaa monesta eri näkökulmasta. Trevison koru-ompelijatar tuo esille myös ajankuvaa. Kuolleen järven rannalla toi esille esim. 1800-luvun matkustamista/majoittumista ja hoitomenetelmiä.

      Poista
  3. Mielenkiintoinen nimi teoksella. Voisinpa tutustua teokseen, kiitos siis esittelystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heysen tuotantoa on suomennettu viime vuosina. Olen lukenut Kaksi vankia ja Unohtamattomia sanoja, jotka on lähivuosina suomennettu. Tämäkin kirja löytyy Vaski-kirjastopalveluista.
      Laitoin Vaskin hakupalveluun sanan koru, koska se on yksi Helmet-lukuhaasteen kohta. Heysen tyylin tiesin ennestään, joten tiesin, että pitäisin näistäkin novelleista.

      Poista
  4. Viestini ehti lähteä, ennen kuin laitoin nimen. Aino täällä kiitti esittelystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aino kommenteistasi ja hyvää ystävänpäivää :)

      Poista
  5. Heysen novellit kuulostavat mielenkiintoisilta, mutta tällä kertaa lukemasi kirja esineenä ihastuttaa vielä enemmän. Se on kaunis ja sillä on ikää. Toivottavasti kaikki lukijat käsittelevät sitä varovaisesti. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen aivan liikuttunut siitä, että sain lukea näin vanhan ja silti hyvin säilyneen kirjan. Toivon samaa kuin sinäkin, että kaikki tulevatkin lukijat kohtelevat kirjaa arvostavasti ja hellin käsin. Aihepiiri on ihana - Rakkaus 🌷.

      Poista