En voi väittää tuntevani oloani täysin luontevaksi. Olen vakuutusmatemaatikko, en murtovaras. Olen tuoreen kilpailijamme puistossa vain... hankkimassa tietoa, jota en ole onnistunut muuten hankkimaan.
Antti Tuomaisen dekkaritrilogian kolmas kirja on nimeltään Majavateoria. Ensimmäisen nimi oli Jäniskerroin ja toisen nimi oli Hirvikaava. Nimet sopivat hyvin sekä seikkailupuistomaailma SunMunFunin laitteisiin että vakuutusmatemaatikosta kertovaan dekkarisarjaan.
Trilogian päähenkilö on nimeltään Henri Koskinen. Henri oli rakastunut Lauraan, ja muutti kirjan alussa asumaan Lauran ja Tuulin luokse. Uusperhearki aiheutti kaikenlaista vääntöä, varsinkin muiden Tuulin luokan isien puolesta, joiden intohimona oli leipominen ja myyjäiset. Matemaattisilla yhtälöillä oli toki mahdollisuus ratkaista nekin leivontaongelmat.
Tiesin toki vakuutusmatemaatikkona, tajunnan jo hämärtyessäkin, ettei elämässä voinut ennustaa kuin yhden asian sataprosenttisesti ja että tämä tekijä liittyi erittäin kiinteästi hyvin suunniteltuun henkivakuuttamiseen.
Eräänä aamuna seikkailupuisto SunMunFunin johtaja Henri Koskinen huomasi, että seikkailupuiston kävijämäärä oli romahtanut, jonka seurauksena kassavirta oli myös romahtanut. Kaupungin toiselle laidalle oli avattu Kuperkeikkamaailma, joka tarjosi kaiken, elämyksen ja ruoat melkein ilmaiseksi. Miten sellainen oli mahdollista? Henri päätti ottaa asioista selvän. Ja huomasi nopeasti, että häijy rikollisporukka oli vastuussa kyseisestä huvipuistosta. Porukka oli aikeissa pistää Henrin seikkailupuiston konkurssiin. Sehän ei tietenkään ollut Henrin mieleen. Hän aikoi taistella vastaan, tietysti matemattisesti ja johdonmukaisesti ja ehkä vähän luovastikin.
Antti Tuomaisen Majavateoria jatkoi aiempien kirjojen tapaan salapoliisitutkimusta Henri Koskisen matemaattisella ajattelutyylillä ja väliin sekaantumisella kaikenlaisiin kuolleisiin tyyppeihin, joita alkoi pulpahdella sieltä täältä, ja joiden kuolemasta syytettiin Henriä. Henri ei aikonut alistua syytetyn rooliin, vaan päätti ratkaista koko umpisolmun ja paketin. No ei nyt ihan kaikkea kannattanut ratkaista tai muistella.
Antti Tuomaisen Majavateoria oli riemukasta luettavaa suoraan huvipuistomaailmasta. Kirjan seurassa huomasin, että suupielet nousivat tämän tästä ylöspäin ja senkin huomasin, että kikattelin aina välillä ääneen. Hauskaa seuraa tämä vakuutusmatemaatikko Koskinen.
Antti Tuomainen, Majavateoria *****
Otava 2022
s. 286
Dekkari
Antti Tuomainen: Jäniskerroin
Antti Tuomainen: Hirvikaava
Pitäisi kyllä lukea tämä trilogia! Pidin kovasti Palm Beach Finlandista.
VastaaPoistaSuosittelen Majavateoriaa ja koko trilogiaa. Tuomaisella on huumori kirjoitushanskassa ja hän käyttää sitä tehokkaasti ja hyvissä kohdissa, jotta tilanteet kevenevät.
Poista