lauantai 23. heinäkuuta 2016

Toni Morrison: Koti

Kun teeskenteli puolikoomaa, samaan tapaan kuin näyteltiin kuollutta rähmällään taistelukentän kurassa, täytyisi keskittää ajatukset johonkin yksittäiseen neutraaliin kohteeseen. Sellaiseen joka häivyttäisi vähäisenkin elämänvihin. Jäähän, hän ajatteli, jääkuutioon, jääpuikkoon, umpijäiseen lampeen tai huurteiseen maisemaan.

Yhdysvaltalaisen nobelistin Toni Morrisonin pienoisromaani Koti alkaa vahvasti. Kirjan toinen päähenkilö Frank oli joutunut mielisairaalaan ja heräsi muutaman päivän päästä morfiinihuuruista ja päätti häipyä sairaalasta. Hänen oli paettava ilman takkia ja kenkiä, koska ne oli viety, samoin rahat. Onneksi hän häipyi, sillä sairaalasta ei yleensä lähdetty muuta kuin hautaan. Sairaala oli tunnettu erilaisista hoitokokeiluista, joita suoritettiin mustille. Frank oli sentään selvinnyt sodasta hengissä, nyt pitäisi selvitä vielä kotimaan rasismista. 

Korean sota käytiin 1950-53, joten kirja kertoo vuodesta 1954, sillä Frank viivytteli vuoden ennen kotiinpaluuta, sillä hän ei halunnut palata ilman oman kylän kavereita. Sitten tuli hätäviesti, että siskosi kuolee, joten Frank palasi kotiin. Kotimatka oli sekin seikkailu miehelle, joka kärsi sodan aiheuttamista henkisistä traumoista. Toni Morrison kertoo vähäeleisesti rasismista, mutta sitä ei voi olla huomaamatta. Kirjailija syntyi vuonna 1931 ja oli ensimmäinen musta afrikkalaisamerikkalainen nobelisti vuonna 1993. Hänen kirjoissaan kerrotaan mustien ihmisten kohtelusta, rasismista, vääryydestä, epäoikeudenmukaisuudesta ja valkoisten käyttämästä vallasta. Kirjoissa kerrotaan myös mustien omasta elämästä, taikauskosta, omista lääkkeistä ja yhteisöllisyydestä. Joukkoon mahtui myös roistoja ja ikäviä ihmisiä.

Cee nousi peltipaljusta ja astahti pari märkää askelta lavuaarille. Hän täytti ämpärin hanasta, kaatoi lastin lämpenevään paljuveteen ja istahti takaisin sinne. Hän halusi lekotella vilpoisessa vedessä, vaikka raihnaanpuoleinen iltapäivävalo pyrkikin sotkemaan hänen ajatuksiaan. Katumuksen aiheet, verukkeet, oikeamielisyys, petollinen muisti ja tulevaisuudensuunnitelmat sotkeutuivat keskenään tai seisoivat rivissä kuin sotilaat.

Näiden kahden sisaruksen lapsuus ei ollut helppoa, eivätkä he saaneet suuria apuja elämäänsä. Cee olisi halunnut kouluun, mutta hänen piti tyytyä seurakuntakouluun. Mustien elinoloja vaikeutettiin, mutta kyllä he kelpasivat taistelemaan Yhdysvaltojen joukoissa. Elämä oli köyhää ja töitä oli paiskittava, jotta rahat riittäisivät johonkin. Toni Morrison taitaa mustien elämänolojen ja tarinoiden kirjoittamisen. Aikaisemmin lukemani Rakkaus toi esille mustien elämää, rasismia, mutta myös ystävyyttä ja rakkautta. Koti teoksen sisarukset Frank ja Cee oppivat ymmärtämään mikä heille itselleen on parasta elämässä. Morrison laittaa henkilönsä selviytymään, mutta se tapahtuu vaikeuksien kautta voittoon tapahtumien kautta.

Toni Morrison, Koti *****
suom. Seppo Loponen
Tammen Keltainen Kirjasto 2014
s. 132
Home 2012





10 kommenttia:

  1. Tämä on kyllä ihan hurjan hieno kirja. Kun luin tekstiäsi, niin kylmät väreet nousi iholle, kun Morrisonin romaanin tapahtumat heräsi taas eloon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun kylmät väreeni jäivät iholle ja huh, mikä kirja. Heti alusta loppuun todella vahvaa kerrontaa.

      Poista
  2. Vaikuttaa tosiaan vaikuttavalta romaanilta, joka täytyykin lisätä lukulistalle. Olen lukenut Morrisonilta toistaiseksi vain yhden romaanin, mutta ehdottomasti aion lukea lisää. Tämän voisi ottaakin seuraavaksi lukuun Morrisonilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen :)
      Olen lukenut aiemmin Rakkaus teoksen ja tämä ylitti kyllä sen kertaheitolla. Kirjan alku kertoo monesti kirjasta, mutta nyt mentiin samaan tahtiin loppuun asti.

      Poista
  3. Hurjan hieno! Luin tämän yhtä päätä englanniksi jo ennen blogiaikaani. Pitäisi melkein lukea uudestaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siksi olenkin iloinen, että hankin kirjan itselleni, sillä tämän voi lukea uudelleen jonkun ajan päästä.
      Lue sinäkin suomeksi ja vertaa kummasta pidit enemmän, englannin vai suomen kielisestä versiosta.

      Poista
  4. Hieno kirja naistenviikolle. Morrisonia pitäisi kyllä lukea lisää... minulla jäi upean tuntuinen Jazz kesken keväällä, kun en ehtinyt paneutua siihen riittävästi. Kesän lukemistoon se tuntui taas liian tiiviiltä mutta taidan kokeilla jatkaa sen parissa syksyllä. Tämä Koti menee lukulistalle myös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä haluaisin lukea Minun kansani, minun rakkaani teoksen, sillä Morrison sai siitä Pulizer-palkinnon. Morrisonin kirjat voisi lukea kaikki, sillä ne on suomennettu. 11 kirjaa ja olen nyt lukenut kaksi.

      Poista
  5. Morrison kiinnostaa minua myös, mutta olen varsin alussa. Sain kuitenkin hankittua niitä kesän aikana pinon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelin itsekin hankkia lisää Morrisonin teoksia, mutta pikkuhiljaa. Tällä hetkellä lukemattomia on hiukan liikaakin :)

      Poista