Pyhinä ja juhlapäivinä vanhempani tappelivat kuin kissa ja koira. Vaikka he muuten sietivät toisiaan kohtalaisesti, riitoja puhkesi yhtenään, sillä pyhäpäiviä lankeaa juutalaisten riesaksi kaksinkertainen annos.
Hollantilaisen Ida Simonsin (1911-1960) teos Tyhmä neitsyt kertoi 12-vuotiaasta Gittelistä, joka eli vanhempiensa kanssa Antwerpenissä Belgiassa. Perhe joutui muuttamaan välillä maasta toiseen isän epäonnisten liiketoimien johdosta. Gittelin äidillä oli iso suku Antwerpenissä, joten Gittel oli äitinsä kanssa usein monta viikkoa kerrallaan vierailulla varsinkin isoäitinsä isossa talossa, kun riidat isän ja äidin välillä yltyivät kestämättömiksi.
Kun olin isoäidin luona, minun oli tultava mukaan synagogaan joka viikko. Hepreaa ei silloin vielä opetettu yleisesti elävänä kielenä, ja vaikka olinkin opetellut lukemaan sitä, en pystynyt seuraamaan jumalanpalvelusta vaan putosin heti kärryiltä.
Gittel rakasti pianonsoittoa, ja häntä pidettiin ihmelapsena soiton suhteen. Niinpä erään rikkaan antwerbiläisen perheen tytär halusi tutustua Gitteliin ja antaa hänelle mahdollisuuden parantaa soittotaitojaan heidän flyygelillä. Niinpä Gittel kävi aina Antwerpenissä ollessaan harjoittelemassa soittamista ja ystävystyi Lucienin ja hänen isänsä kanssa.
Mili oli oikeassa - oli vaikeaa olla vanhojen ihmisten ystävä. Kaiken, mitä sanoi, he ymmärsivät vain puoliksi tai väärin.
Kirjan teksti on todella nokkelaa jutustelua. Mili oli Gittelin hyvä ystävä, ja heilläkin oli välillä riitoja keskenään. Se on ihan normaalia. Kirjan kuvioissa oli likipitäen kaikilla henkilöillä jotain riitoja jonkun kanssa. Mutta aika hyvin ihmiset pärjäsivät loppujen lopuksi keskenään. Gittelin tuli ikävä Miliä, kun hänen perheensä muutti Berliiniin. Pian Gittelin perhe muutti heidän perässään samaan paikkaan, ja yhteinen koulunkäynti oli turvattu.
Ida Simons os. Rosenheimer syntyi Antwerpenissä. Isä oli saksalainen ja äiti hollantilainen, vaikka syntyi Englannissa. Kun ensimmäinen maailmansota syttyi, kaikkien saksalaisten oli poistuttava Belgiasta. Perhe muutti Hollantiin ja sai vuonna 1921 Alankomaiden kansalaisuuden. Ida Simonsista tuli suosittu konserttipianisti. Hän selviytyi toisen maailmansodan aikana keskitysleiriltä elossa ja piti siellä myös konsertteja. Hän lopetti uransa Amerikan-kiertueeseen 1951, jonka jälkeen hänestä tuli kirjailija.
Ida Simonsin teos Tyhmä neitsyt on nuoren tytön kasvukertomus 1920-luvulta.
Suom. Sanna van Leeuwen
Gummerus 2015
Een Dwaze maagd 1959
Juutalaisyhteisö
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti