torstai 19. heinäkuuta 2018

Merete Mazzarella: Alma: Edelläkävijän tarina



Yhteen aikaan pidin kaikkia ihmisiä kiinnostavina. En pidä enää. Ja totta puhuen olen aina pitänyt itseäni nuoremmista. Varsinkin miehistä. Ruokasalissa kuulun nykyään vanhusten pöytään, ja siellä on kahdenlaisia ihmisiä: niitä jotka valittavat ja niitä jotka pyytelevät anteeksi olemassaoloaan. Inhoan yhtä paljon kumpiakin. Kuulolaitteet suhisevat, keppejä ja kainalosauvoja rämähtelee lattiaan. Eikä heistä tiedä, kuka on höperö tai kuuro ja kenen kanssa pystyy puhumaan.

Merete Mazzarellan kirjan Alma: Edelläkävijän tarinan päähenkilö on 78-vuotias Alma Söderhjelm, joka asui Saltsjöbadenin sanatoriossa 1940-luvun loppupuolella. Alma muistelee menneitä, mennyttä elämäänsä, rakkauksiaan, ystäviään, opiskeluaan, töitään, kirjailijan uraansa ja kirjojaan, ylipäätään Alma muistelee omaa värikästä elämäänsä, josta suorasanaisella Almalla on mielenkiintoista kerrottavaa.

Alma syntyi vuonna 1870 Viipurissa suurperheeseen. Isä oli aatelinen, hyvin koulutettu ja hyvässä virassa. Perheen tytöillä oli samanlaiset oikeudet opiskella kuin perheen pojilla, vaikka tuohon aikaan tyttöjen lukio- ja yliopisto-opiskelua ei ollut oikeastaan olemassakaan, sillä heidän piti hakea erivapaus sukupuolestaan, että pystyivät kirjoittamaan ylioppilaaksi. Alma oli Viipurin ensimmäinen tyttö, joka kirjoitti ylioppilaaksi. Alma on siis ollut edelläkävijä monella tasolla. Kurkkaus historiaan ja Alman elämään on siis todella mielenkiintoista luettavaa.

Merete Mazzarellan kirjoittama tarina luo elävästi kuvan tästä päättäväisestä ja eteenpäin pyrkivästä kirjailijasta, pakinoitsijasta ja kriitikosta, joka halusi vanhuksena, että häntä puhutellaan professoriksi, sillä hän pääsi unelmatyöhönsä Åbo Akademiin professoriksi, ensimmäisenä naisena Suomessa. Sitä ennen hän oli Pohjoismaiden ensimmäinen naisdosentti. Tutkijan, opettajan ja tieteentekijän työ oli vaikeaa miesvaltaisella alalla. Yleensä ala kuin ala vaati Alman aikana suosittelijoita ja rahaa, sillä esimerkiksi yliopistolla oli niin vähän rahaa, että palkkoja ei aina maksettu, joten tutkijat tekivät töitä ilmaiseksi ja saivat rahoituksen muualta. Tämä kuulostaa samalta nykypäivän yliopistoissa, joissa pitää hankkia rahoittajat ulkopuolelta.

Väitöskirjatyön jälkeen Alma huomasi elävänsä hyvin pienillä tuloilla, joten hän päätti kirjoittaa romaanin. Romaanin aihepiiri löytyi omasta sekä tuttaviensa elämästä ja koski rakkautta ja sen hankaluuksia. Alma rakasti kirjoittamista ja hänen tuotannostaan muodostui erittäin laaja. Alma Söderhjelm ei mennyt koskaan naimisiin, mutta eli erittäin rikkaan elämän, johon kuului myös rakkauksia ja joista hän sai aineistoa kirjoihinsa. Alma Söderhjelm kirjoitti mm. viisiosaisen elämäkerran omasta elämästään. Merete Mazzarellan elämäkertateos Alma Söderhjelmistä kertoo lukijoille miten vaikeaa oli ponnistella naisena miesten maailmassa, jossa lakia ja säädöksiä myöten vastustettiin naisten pyrkimyksiä elää omannäköistä elämää yliopistomaailmassa historiallisena aikakautena, kun Suomi oli Venäjän autonominen suuriruhtinaskunta ja tsaari henkilökohtaisesti vastusti naisprofessoreita.

Kun katson ulos, näen kieppuvia syksyn lehtiä. Entisaikaan kieppuvat syksyn lehdet herättivät minussa suloista melankoliaa, melankoliaa matkusteltavaksi, pohdittavaksi, mieluiten jonkun miehen kanssa, mieluiten aamuyöstä. Melankoliaa joka oli kauneudentajuni, koko herkkyyteni mittapuu.

Merete Mazzarella, Alma: Edelläkävijän tarina ****
Suom. Raija Rintamäki
Tammi 2018
s. 267
Ruotsinkielinen alkuteos Alma 2018
Elämäkerta

8 kommenttia:

  1. Siinäpä tarina joka ansaitsi tulla kerrotuksi. Naisena miehen maailmassa, ja paljon muita ulottuvuuksia.

    Tuota vanhainkoti-skeneä jään myös miettimään. Kuuroja ja höperöitä päältä katsoen, mutta jokaisella oma pitkä tarina kerrottavanaan, ties miten rikkaan elämän ehtopuolella.

    Mukavaa viikonloppua ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeastaan tuo lainaus kertoo siitä, minkälaiseksi Alman elämä oli muuttunut värikkään ja kiinnostavaan elämän jälkeen. Hän koki olevansa vankina sanatoriossa ja oman kehonsa vanki. Hänhän sanoo tuossa, että ennen kaikki ihmiset kiinnostivat häntä.
      Lainaus ei ole paras mahdollinen.
      Jokaisella on oma pitkä tarina kerrottavanaan. Ja onneksi tutustuin Almaan, joka puski tiensä miesten luoman muurin läpi itsenäiseksi ja itselliseksi ihmiseksi.
      Nyt harmittaa, kun en tykkää lukea ruotsiksi mitään ja nuo Alman elämäkerrat kiinnostaisivat kovasti.

      Mukavaa viikonloppua ja lukuiloa ♥

      Poista
  2. Alma on minusta Mazzarellalta hieno nosto. Hän tuo tietoisuuteemme naisen, joka todella ansaitsee sen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä kanssasi Almasta, että hän ponnisteli hienosti opinnoissa ja työuralla miesten maailmassa ja ansaitsee tulla tietoisuuteen. Hänellä oli myös hieno ura kirjailijana ja pakinoitsijana yliopistouran lisäksi. Loppujen lopuksi professorin vakanssi tuli vasta pitkän uran jälkeen mahdolliseksi ja sitä ennen oli lakia ja säännöksiä muutettava.

      Poista
  3. Tässäkin taas kiinnostava kirja, joka olisi luettava. Alma sopii hienosti naistenviikkoon. Hyvää viikonloppua Mai!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen tätä kiinnostavaa teosta historian lehdiltä. Hienoa, että Alma on ollut suomalaisten naisten edelläkävijä lukio- ja yliopistomaailmassa ja helpottanut siten naisten pääsyä opintoihin ja uralle. Hyvä Alma!

      Hyvää viikonloppua!

      Poista
  4. Minulle Alma Söderhjelm on tullut nimeltä tutuksi vasta romaanin ilmestyttyä, mutta hänen tarinansa tosiaan kannatti kertoa. Kirja kiinnostaa kovasti! Bloggauksesta tuli mieleen myös Mila Teräksen Jäljet, siinähän Helene Schjerfbeck oli muistaakseni samaisessa Saltsjöbadenin sanatoriossa ja muisteli omaa elämäänsä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin minulle, sillä en tiennyt hänestä mitään ennen tätä kirjaa. Olipa hieno havainto, että he ovat olleet samassa sanatoriossa yhtäaikaa varmaankin, sillä he ovat kuolleet kolmen vuoden sisällä Helene 1946 ja Alma 1949. Tässä teoksessa ei kuitenkaan puhuta muista sanatorion asukkaista nimeltä. Jäljet oli upea teos!

      Poista