sunnuntai 22. syyskuuta 2019

Sofi Oksanen: Koirapuisto




Olin väittänyt, että koti-ikävä oli ajanut minut takaisin. En tiedä, kuka siihen uskoi. En ollut pystynyt lähettämään rahaa vuosiin. Minun oli korjattava tilanne. Oli löydettävä töitä.

Sofi Oksasen uusin teos Koirapuisto kertoo tarinan ukrainalaisesta naisesta Olenkasta, joka palasi takaisin kotimaahansa Pariisin vuosiensa jälkeen. Ukrainassa piti tutkailla työmarkkinoita, eikä töitä niin vain ollut tarjolla. Nuoria kauniita malleja oli pilvin pimein. Kauniit kasvot takasivat kuitenkin töitä muillakin aloilla kuin mallimaailmassa. Koirapuiston maailmassa sukellettiin hyvin arkoihin perheiden sisäisiin ongelmiin, joista bisnesmiehet olivat oivaltaneet markkinaraon ukrainalaisen sallivan lainsäädännön johdosta.

Ilmoitus sähkötolpassa ei ollut ainoa sään syömä lappunen, jossa kaivattiin palvelukseen kauniita tyttöjä, mutta se oli ensimmäinen, jossa sanottiin suoraan, ettei kyse ollut seuralaispalvelusta, baarityöstä eikä avioliittotoimistosta. Myös nuoret äidit toivotettiin lämpimästi tervetulleiksi, samoin naimisissa olevat naiset. Se kiinnitti huomioni, vaikka käsitin, että se ei tarkoittanut mitään. Ehkä kyseessä oli vain keino saada alalle uutta lihaa.

Kysymyksessä oli siis hedelmöitysbisnekset, joita myös Oksasen edellinen kirja Norma sivusi. Hedelmöitysbisnekset, jotka ovat Ukrainassa maailman sallivimmat oikeassakin elämässä, ovat keino saada oma lapsi erittäin kyseenalaisilla keinoilla. Voidaan valita sukupuoli ja ulkonäkö sekä lahjakkuudet. Suvun sairaudet tarkistetaan monen sukupolven taakse. Eikä tarvitse edes välttämättä synnyttää, kun kohdutkin ovat vuokralla.

Olenka pääsi sisälle hedelmöitysbisnekseen, elämä tasoittui ja rahahuolet olivat kaukana takana, mutta Ukraina on tunnetusti petosten ja rikollisten temmellyskenttä, mikään ei ole varmempaa kuin epävarmuus. Sitten asiakkaaksi tuli uusi perhe, ja Olenka tutustui yhteen mieheen, heidän työntekijäänsä. Olenka tiesi päiviensä olevan lopussa hedelmöitysbisneksessä, mutta rakkaus teki pelostakin siedettävämmän. Pakosuunnitelma piti olla tehtynä, kaikki jäisi siihen paikkaan, myös rakas, pääasia, että pääsisi pakoon ja pysyisi hengissä siihen asti, kunnes rakas löytäisi hänet. Sekään ei takaisi henkiin jäämistä.

Viime yönä heräsin siihen, että tunsin alahuulessani tutun puraisun. Sen jolla sinulla oli tapana hellitellä tai herätellä minua. Olin varma, että olit jo tullut. Kiihtynyt pulssini myrskysi korvissani ja näykkäyksesi tuntui yhä huulessani, kun hiivin eteiseen kuuntelemaan ääniä rappukäytävästä varmana siitä, että ellet olisi oven takana, löytäisin sinut keittiöstäni ja kukat kimonossani liimaantuisivat reisiini ja kynttilät lepattaisivat ja makuuhuoneeni ikkunasta näkyisivät plataanit, joiden kyljet kiiltäisivät sateesta öljyisinä.

Sofi Oksasen Koirapuisto on upea kirja, joka kuvaa Olenkan elämää nykypäivän Helsingissä ja aikaisempaa elämää Ukrainassa. Olenka syntyi Virossa, mutta perhe muutti jossakin vaiheessa isän synnyinseuduille. Kirjan päähenkilö toi mieleen Puhdistuksen vahvat naispäähenkilöt, joilla oli taito pysytellä hengissä. Historialliset tapahtumat kuvataan mielenkiintoisesta näkökulmasta, sillä Olenka koki olevansa virolainen, mutta Viron itsenäistyttyä Ukrainasta ei voinut vierailla enää kovin helposti Virossa. Sekä Viro että Ukraina itsenäistyivät Venäjästä vuonna 1991. Kovin helppoja eivät itsenäistymisen vuodet olleet Ukrainassa, joita Oksanen kuvaa hyvin asiantuntevasta näkökulmasta katsottuna.

Koirapuistosta löytyy rakkautta, Viron ja Ukrainan lähihistoriaa ja jännitystä sekä lapsettomuutta, joka on kansainvälinen ongelma ja joka on houkutellut rikollispiirejä mukaansa, sillä kyseinen bisnes tuottaa suunnattomasti rahaa. Keinot lasten hankkimiseen hedelmöitysbisneksen kautta eivät aina kestä päivänvaloa, eivät myöskään Koirapuistossa. Sofi Oksanen on kirjoittanut hyytävän jännittävän tarinan hedelmöitysbisneksestä ja naisesta, joka yritti pysytellä hengissä.

Sofi Oksanen, Koirapuisto *****
Like 2019
s. 405

Sofi Oksanen: Norma 
Sofi Oksanen: Kun kyyhkyset katosivat 
Sofi Oksanen: Baby Jane


Kirja on oman kirjahyllyn aarre.

18 kommenttia:

  1. Minulla eivät ole Oksasen kirjat kolahtaneet Puhdistuksen jälkeen. Jospa tämä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos et ole lukenut Baby Janea, niin suosittelen sitä sinulle.
      Koirapuisto on kansainvälinen jännityskirja Puhdistuksen tavoin. Koirapuisto ei mene kauas menneisyyteen, kuten Puhdistus. Erittäin hyvä kirja. Suosittelen.

      Poista
    2. Olen lukenut Baby Janen ja Norman, mutta en pitänyt kummastakaan kovin paljon. Sen sijaan pidin kovasti Oksasen esikoisromaanista Stalinin lehmät. Siinä oli rakenteessa vähän haparointia, mutta itse tarina, tytön kasvaminen kahdessa kulttuurissa (Oksasen omassa elämässään kokemaa) on minusta hyvin riipaisevasti kuvattu.
      Puhdistus on minusta kyllä yksi parhaita romaaneja. Olen nähnyt siitä tehdyn elokuvan ja kaksi taetteriesitystä.
      Kun kyyhkyset katosivat vaikutti niin raskaalta, että lopetin luettuani muutaman kymmenen sivua.

      Poista
    3. Stalinin lehmät on vielä lukematta, mutta aion kyllä lukea sen. Baby Jane kosketti minua mielenterveysteemansa vuoksi.
      Kun kyyhkyset katosivat teoksessa oli yllättäen mies, joka vaihtoi puoltaan sen mukaan, mistä itse hyötyi eniten. Kieltämättä raskas aihe, mutta kiinnostava.
      Norma ei jostakin syystä sytyttänyt. Ehkä syynä oli ne hiukset.

      Poista
  2. Oijoi, kiinnostavaa! Törmäsin, en hedelmöitysbisnekseen vaan sakkolihan myyntiin Tsekeissä, se oli järkyttävää nähtävää. Ihailen Sofin persoonaa ja rohkeutta, mutta en ole lukenut häneltä mitään. Syytä en edes tiedä tai sitten kaikki mitä luin Puhdistuksesta oli järkyttävää, kun Viro on minusta kuin veljesmaa ja aina sama idän uhka ja itse teot.Ukraina kiinnostaa nyt kaikellaan, mutta olen poliittisesti Ukrainan puolella, joten tämä on kaikki hämmnetävää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt olisi Leena aika tarttua Sofi Oksasen Koirapuistoon. Uskon, että et meinaa päästää kirjaa käsistäsi, ennen kuin olet lukenut sen.
      Sofi Oksanen useimmissa kirjoissa herätellään huomaamaan epäkohtia, joita sekä naiset että miehet joutuvat kohtaamaan. Hedelmöityshoidot voivat koskea myös miehiä.
      Kirjassa kerrotaan poliittisista tapahtumista, mutta niihin ei oteta kantaa. Myös Krimistä. Samoin Puhdistuksessa, siinäkään ei otettu kantaa. Sofi Oksanen on äärettömän taitava kirjailija ja poliittisista tapahtumista kertominen on äärimmäisen rohkeaa kirjailijoilta.

      Baby Jane kertoo suomalaisesta naisparista.Uskoisin, että pitäisit myös siitä. Kirjasta ilmestyi tänä vuonna elokuva.

      Koirapuisto on myös hyvin kuvauksellinen. Voin sieluni silmin nähdä elokuvassa esitettyjä kohtauksia kirjasta.

      Poista
  3. Katselin eilen tätä kirjaa kirjakaupassa. Ajattelin, että en ehkä halua lukea tätä, mutta kirjoitat tästä niin mielenkiintoisesti, että ehkä sittenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kansikuva ei ole paras mahdollinen, se voi olla jopa este kirjan valinnalle. Takatekstikään ei oikein houkutellut lukemaan.
      Olen edelleen ennen blogiaikaa lukemani Puhdistuksen kiihkeyden lumoissa, joten odotan joka kirjalta sitä samaa. Koirapuisto pääsi hyvin lähelle Puhdistuksen kiihkeyttä ja odotusta jopa pelkoa. Sofi Oksanen kirjoittaa todella upeita tarinoita.
      Tämä kirja kannattaa lukea <3

      Poista
  4. Pitääkin laittaa tämä lukulistalle. Kiitos esittelystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jokke!
      Uskon, että pidät kirjan tunnelmasta.

      Poista
  5. Olen uskollisesti lukenut kaikki Sofi Oksaselta ilmestyneet, myös sen hieman raskaan Kyyhkyset ja hämmentävän yllättävän Norman. Baby Janen luin kesällä uudestaan ja se kesti hyvin toisenkin lukukerran. Kiitos tästä mielenkiintoisesta arviostasi, odotan innolla että kirjaston varausjono etenee! /Mari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Baby Jane oli yllättävän hyvä kirja. Aion lukea sen jossakin vaiheessa uudestaan. Mielenterveysteema kosketti minua ja uin syvässä surussa sitä lukiessa, sillä ystäväni on pitkään sairastanut.
      Puhdistus odottaa uutta lukuvuoroa. Edellisestä on jo aikaa.

      Poista
  6. Ah, tämä julkaistiin juuri kun häivyin Suomesta niin en ehtinyt saada hyppysiini. Pidän Oksasen kirjoista ja arvostan hänen erilaisia aihevalintojaan. Olen muut hänen romaaninsa lukenut paitsi Kun kyyhkyset katosivat. Se on kyllä minulla omassa hyllyssäni, mutta jostain syystä "pelottaa" lukea se. Täytyy ryhdistäytyä.

    Tässä Koirapuistossa on superkiinnostava teema. Miksikähän kirjan nimi on Koirapuisto? Onko kyseessä vertauskuva vai mikä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on Stalinin lehmät lukematta, muut olen lukenut. Aika hyvin Oksanen valitsee aiheensa, siinä olet oikeassa. Kirjoissa on jotakin historiasta, mutta ne pysyttelevät tässä ajassa tiukasti. Koirapuiston teema ansaitsee tulla esille. Baby Jane on sitten omaa luokkaansa naisparin kuvaajana ja mielenterveysteemalla.
      Ei Kun kyyhkyset katosivat kirjaa tarvitse pelätä. Se valittiin Briteissä ja Kanadassa vuoden 2015 parhaimpien kirjojen listoille. Kirjassa on umpikiero narsistinen mies päähenkilönä.

      Koirapuisto nimi tulee oikeasta koirapuistosta, joka kirjassa on yhtenä miljöönä. Enempää en spoilaa ;)

      Poista
  7. Kunnia kirjailijalle joka nostaa esiin valonarkoja asioita. Näin TV-uutisissa kun Oksasta haastateltiin kirjan tiimoilta. Ei minun tyyppistäni luettavaa, mutta siitä huolimatta arvostan. 🌹

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rita 🌹
      Onneksi kirjailijoilla, kuten muillakin kulttuurialan ihmisillä, on mahdollisuus vaikuttaa omaan taiteensa kautta, ja tuoda esille maailmassa vallitsevia epäkohtia. Hieno juttu, että kirjailijat pääsevät julkisuuteen ja kirjoja myös ostetaan.
      Minäkin arvostan suuresti sitä, että Oksasen kirjoilla on yhteiskunnallinen sanoma. Haave lapsesta voi olla suuri tragedia, mutta mihin kaikkeen se voi johtaakaan? Kannattaa sittenkin lukea tämä trillerimäinen kirja 🌹

      Poista
  8. Odotan Koirapuistoa pikapuoliin kirjastosta. Taisin jo aikaisemmin suositella sinulle Stalinin lehmiä, joka oli todella hyvä, erinomaista anoreksian kuvausta myös. Norma ei kiinnostanut, mutta tämä kyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Stalinin lehmät kiinnostaa kovasti. Anoreksia on julma sairaus. En tiennyt, että kirjassa kuvataan sitä, se kyllä lisäsi kiinnostusta, sillä mielenterveys kiinnostaa kovasti.
      Norma oli aika outo tapaus.

      Poista