Outi Lepistö: Kaiken jälkeen elossa

 

Molemmat vanhemmat ovat varmoja siitä, ettei syntyvä lapsi voi olla terve. Tai edes elossa.

Outi Lepistön tietoteos Kaiken jälkeen elossa kertoi Tarun elämänkerran. Taru syntyi nuorille vanhemmille, jotka käyttivät ankarasti huumeita. Äiti ei edes tiennyt odottavansa lasta, ennen kuin kuudennella kuulla. Siitä huolimatta huumeiden käyttö jatkui ja jatkui myös lapsen syntymän jälkeen ja lopulta kuolemaan asti.

Erään kerran pariskunta yritetään ryöstää keskellä kirkasta päivää Katin asunnolla Pajamäessä. Heillä on iso amfetamiinisatsi, ja sana siitä on kiirinyt. Joku ampuu oven läpi. Vauva on sisällä asunnossa.

Tuostakin tapahtumasta mumminsa asunnolla Taru selvisi hengissä. Taru jäi melkein kokonaan Kati-mumminsa hoidettavaksi. Osaksi hän oli hoidossa päiväkodissa. Elämää varjosti kuitenkin päihteitä käyttävät vanhemmat ja epämääräinen narkomaaniporukka ympärillä. Vauva kasvoi vaaran ja väkivallan keskellä, missä vanhemmilla oli elämänhallintataidot hukassa. Taru oli usein teini-ikäisen tätinsä hoidettavana, kun mummikin oli vielä työelämässä. 

Kerrotaan, että Tarun ensimmäisiä lauseita on kysymys: 

- Kuka huutaa?

Tarusta oli tullut sisäänpäin kääntynyt, hiljainen vauva ja taapero väkivaltaisesti käyttäytyvien huumevanhempiensa parissa, jotka jättivät lapsensa tarpeet hoitamatta. Tarun elämä sai vakaamman suunnan, kun isä jätti hänet kaksivuotiaana Kati-mummin hoitoon. Jossakin vaiheessa  isä yritti siepata lapsen huumehörhöissään, mutta lopulta hän luovutti.

Huumeista ja kavereista löytyy puuttuva turva ja koti.

Nuori Taru oli perinyt huumevanhemmiltaan  alttiuden päihteiden käytölle. Vanhemmat kävivät jatkuvasti mummin luona ja lopulta he muuttivat Ruotsista takaisin Helsinkiin, ja siitä alkoi huumeäidin ja mummin riitely siitä, kenen luona Taru asuu ja kuka on huoltaja. Myös aikuisena todettu ADHD oli yksi tekijä sille, että huumeiden käyttö veti puoleensa. Lopulta nuori yläasteikäinen tyttö piikitti itseään ja etsi joka päivä huumeita huonoon oloonsa. Jopa itsemurha ja kuolema olivat ajatuksissa jatkuvasti.

Terapeutin kanssa keskustellaan huumeista ja toipumismatkasta, mikä Tarun kohdalla on vasta alussa. Hän ottaa ensimmäisiä uusia askeleitaan päihteettömässä maailmassa, mutta samaan aikaan ulkoisen elämän tapahtumien tahti on hirmuinen.

Taru pääsi irti huumeista ja siitä ja sen jälkeisistä muutoksista voit lukea tarkemmin kirjan sivuilta. Taru on saanut yhteiskunnalta runsaasti tukea kasvunsa aikana, mutta jäin miettimään kirjaa lukiessa, että miten huonosti kasvatus-, hoito- ja sosiaalialan ihmiset tunnistavat huumeiden käyttäjät. Onko syynä se, että hoitoon ohjaus tai  huoli-ilmoitusten tekemiset ovat liian vaikeita tai niitä arastellaan tehdä, ja sen vuoksi näkyvästi huumeiden käyttäjistä ei kirjata ylös huomioita. Huumeiden käyttäjät ovat myös ovelia kieltämään käytön, vaikka ulkonäkö kertoo käytöstä.

Ikävää, että Tarun elämä sai kurjan alun ja sitä kurjuutta riitti. Tunne-elämän  ongelmat tulivat mukaan jo syntymästä lähtien, kun niihin ei vastattu. Taru eli rikotun lapsuuden ja nuoruuden. Elämä on kuitenkin saanut uuden suunnan, mikä on hienoa.

Outi  Lepistön tietokirja Kaiken jälkeen elossa kertoi tytöstä ja huumemaailman synkistä kuvioista.

 

Outi Lepistö, Kaiken jälkeen elossa

Tammi 2026

s. 312 + Lähteet

Tietokirja

Huumemaailma

Huostaanotot