torstai 16. marraskuuta 2017

KIRJOJEN SUOMI 1924: Maria Jotuni ja Tohvelisankarin rouva


On vuosi 1924 ja kirjailija Maria Jotunin (1880-1943) viides näytelmä Tohvelisankarin rouva on julkaistu. Näytelmä kuvaa 1920-lukua ja avioliiton taloudellisia siteitä. Miksi avioliitto solmitaan? Miksi vanhemmat miehet pelehtivät nuorten naisten kanssa ja toisinaan jopa menevät heidän kanssaan naimisiin. Miksi sitten nuoret naiset pelehtivät vanhojen miesten kanssa ja yrittävät kietoa heidät pauloihinsa ja haalata heidät alttarille asti. Sittenhän sitä ollaan turvassa maailman pahuudelta, ja taloudellinen asema on saavutettu.



Tohvelisankarin rouvan ensi-ilta vuonna 1924 oli Kansallisteatterissa katastrofaalinen, sillä osa ensi-iltayleisöstä poistui kesken näytännön. Näytelmää pidettiin siveettömänä ja moraalittomana. Maria Jotuni oli kuitenkin löytänyt oman tyylinsä tuoda sukupuoliroolit esille ja pysyi omalla kirjoittajatiellään. Kyseisen ensi-illan jälkeen Tohvelisankarin rouva on saanut kymmenittäin ensi-iltoja jopa nykypäiviin asti. Aihe on pysynyt tuoreena. Ihmisten ahneus on varsinkin perintöasioissa välillä hyvinkin surkuhupaisaa ja koomista. Samoin ihmissuhteet, rakkaus ja rakkauden kohteet.

Maria Jotuni oli aikaansa edellä kirjoittaessaan näytelmänsä. Eihän tuollaista peliä voinut hyväksyä ainakaan näytelmässä. Ei nainen voinut olla noin laskelmoiva ja ajaa omia etujaan, eikä miehet voineet olla tohvelisankareita ja nenästävedettäviä. Maria Jotuni kirjoitti miesten ja naisten luonteet nurinpäin, naisista vahvoja ja kieroja talousasioiden hoitajia ja miehistä heikkoja viinaanmeneviä lapatossuja.

Näytelmän päähenkilöitä ovat mm. Juulia, joka on nainut Aadolfin vain siksi, että ahnehtii Aadolfin veljen perintöä. Veli on naimaton ja lapseton, mutta on elänyt Karoliinansa kanssa ilman papin aamenta parikymmentä vuotta. Veljekset ovat kovia juomaan viinaa, ja se aiheuttaa kaikenlaista hupia tässä komediassa. Juulialla on tietysti nuorempi rakastaja, koska se on Juuliasta ihan luonnollista. Juulia aikoo viedä perintörahat ja naida nuoremman rakastajansa. Nuorempi rakastaja rakastuu kuitenkin Juulian tytärpuoleen. Tytärpuolikin osoittaa vahvuutensa näytelmässä. Samoin naispuolinen palvelusväki.

Juonikuvioissa piilotellaan avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia, hys hys, sopivia piioiksi ja palvelijoiksi, ei perijöiksi. Jotuni nostaa kuitenkin kaikki näytelmänsä henkilöt tasa-arvoiselle viivalle, tosin tohvelisankari jää tohvelisankarin rooliin. Naiset ovat niin mukavia ja hän pitää naisista. Tohvelisankarin osa siis sopii hänelle.

Maria Jotuni kuvaa uuden ajan naistyyppiä, joka oli samalla kiehtova että pelottava. Naiset kävivät töissä, eivätkä välttämättä olleet miehistä riippuvaisia. Vampit ja viettelijättäret yleistyivät 1920-luvulla kirjoissa, näytelmissä ja elokuvissa, mikä koettiin moraalin heikkenemisenä. Ylen Kirjojen Suomi hankkeen tavoitteena on esitellä itsenäisen Suomen kaunokirjallisuutta sadan vuoden ajalta, jokaiselta vuodelta yksi kirja plus viimeisenä vuoden 2017 kirja, jolloin kirjoja on yhteensä 101. Kirjablogit ovat haasteessa mukana. Kirjat kuvaavat kyseisen vuoden kiinnostavaa ilmiötä ja vuonna 1924 naisroolien muutos Suomen itsenäistymisen jälkeen, naisten äänioikeuden saamisen ja ensimmäisen maailmansodan jälkeisen miespulan aiheuttama naisten itsenäistyminen näkyy vahvana ilmiönä kyseisenä vuonna ja Maria Jotunin Tohvelisankarin rouvassa. 
  
Ihailen Maria Jotunin rohkeutta olla kriittinen kirjailija aikana, jolloin naisten tasa-arvo oli vielä lapsenkengissä Suomessa. Epäkohtien esilletuominen parisuhteissa ja avioliitossa ja sen ulkopuolella oli kirjailijalle suorastaan uhkarohkeaa, jonka jokainen tietää, joka on lukenut kirjailijan teoksen Huojuva talo.

Maria Jotuni, Tohvelisankarin rouva
Otava 1924
s. 251
Hupinäytelmä


9 kommenttia:

  1. Kiva, että kirja löysi uuden lukijan! Tämähän oli alun perin "minun kirjani", mutta piti luopua siitä elämäntilanteen vuoksi. Vähän harmitti, ja varsinkin nyt, kun teos kuulostaa niin kovin mielenkiintoiselta!

    Tuo lukukuva sinusta tohveleinesi on aivan mainio!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anna, miehen tohvelit nappasin vierelle ;) Mies vähän ihmetteli, että mitä kirjaa minä luen, ettei vaan ole mitään häneen viittaavaa. No ei ole tohvelisankari ollenkaan.
      Sinun kirjasi olisi ollut ja heti halusin lukea, kun kuulin, että et pysty nyt sitä lukemaan. Olisin varmaan muutenkin lukenut, sillä Maria Jotunilta olen nyt lukenut kolme teosta. Kiinnostavaa ajankuvausta ja aitoa historiaa.

      <3

      Poista
  2. Kiitos tästä postauksesta Mai. Maria Jotuni on todella merkittävä kirjailija. Tohvelisankarin rouvan olen joskus aikoja sitten lukenut, paremmin muistuu mieleen Huojuva talo. PS. Minulla on uudessa kirjablogissani ongelmia seuraamieni blogien luetteloinnissa, joten älä hämmästele jos tulee joitakin kummallisia ilmoituksia. Yritän ratkoa ongelmaa huomispäivänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ihmettele kummallisia ilmoitukksia :)
      Maria Jotuni on helmi <3

      Poista
  3. Mai, onpa hyvä kirjoitus tästä!

    Jotuni oli erittäin uraauurtava kirjailija, mikä käy ilmi tekstistäsi.

    Ihana kuva! Oletpa sinä pikkuinen, nuo reinot hölskyisivät sinun jalassasi. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjatta ♥
      Juu oma jalka on kokoa 36 ja miehen 43.
      Minusta on niin mukava matkustaa Italiaan tai Maltalle, kun olen niissä maissa ihan paikallisten kokoinen, pieni. Pienuudessa on kyllä omat hyvät puolensa.

      Minusta on tullut Jotunin kirjojen ihailija. Tämäkin näytelmä elää ihan täysillä vielä tänäkin päivänä teatterilavoilla, mutta harva tietää, että näytelmä on lähes sata vuotta vanha ja melkein ajalta, jolloin naisen piti pyytää lupa mieheltä tai miespuoliselta sukulaiselta esim. mennäkseen töihin, opiskelemaan tms.

      Poista
  4. Kädessäsi oleva kirja näyttää kiinnostavalta. Se on varmaan jokin vanha painos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirja on aito vuoden 1924 painos. Kovia kokenut kirja, ruskeat lehdet, varmaan kastunutkin joskus, mutta niin vain tarina elää hersyvänä ja vapaana.

      Poista