Olen aina kuvitellut,
että minä löydän hänet. Ei niin päin, että hän ottaa minuun yhteyttä. Ehkä hän
on tehnyt sen uteliaisuudesta, nähdäkseen, kuka olen. Ehkä hän on täällä
syyttääkseen minua, etten koskaan unohtaisi.
Tukholmalaisen Elisabeth Norebäckin esikoistrilleri Sano että olet minun kiihtyi kirjan
lopussa sellaiseen vauhtiin, että kirja oli luettava loppuun asti yön pimeinä
tunteina, sillä tapahtumien vauhti oli sen verran kiihkeää ja koukuttavaa.
Kirjan loppu kuvasi sitä, mitä kaikkea kauhutekoihin pystyvä ihminen tekee
ajatellessaan vain itseään. Mutta lukijoille pieni lohdutuksen sana, et tule
tietämään, kuka kauhutekojen takana oli, ennen kirjan hyytäviä loppukuvioita. Onneksi. Tosin arvatahan aina
voi, ja tässäkin kirjassa henkilöitä oli sen verran vähän, että pää kihisi koko
lukemisen ajan, että kuka oli rikollisten tekojen takana, ja mitä hän oli suunnitellut seuraavaksi tekevänsä, sillä aivan oikein, niitä tekoja oli aika
paljon. Kirjan kansikuvassa on yhteen veriseen tapahtumaan liittyvä kuva.
Sinun jälkeesi
jättämä kipu ei poistu minusta koskaan. Kipu saa minut muistamaan, se on osa
minua, samoin kuin sinä olet.
Kirjassa oli kolme kertojaa: Stella, Isabelle ja Kerstin.
Kirjan kuvioissa muisteltiin kahdenkymmenen vuoden takaisia tapahtumia, joihin
jokainen näistä naisista osallistui tavalla tai toisella. Nuo tapahtumat
haluttiin pitää salaisina, sillä niiden julkitulo muuttaisi heidän elämänsä.
Kuka rakastaa ketäkin eniten? Kenen rakkaus on aidointa? Kyseessä oli siis
rakkaus, mutta ei intohimo. Kyseessä oli menetys ja suru ja vastakohtana
sieppaus, alistaminen sekä väkivalta. Kahdenlaista rakkautta, vai voiko toista sanoa rakkaudeksi?
Voin sanoa vain
anteeksi.
Anteeksi, Alice.
Stella oli psykologi ja psykoterapeutti, jonka elämää
varjosti nuoruuden aikaiset ikävät muistot. Muistot aktivoituivat aina välillä, ja hänen miehensä, poikansa ja työkaverinsa seuraavat Stellan muuttuvaa
käytöstä järkyttyneinä. Stella ei koe saavansa tukea mistään ja hänen ajatukset
ohjaavat häntä käyttäytymään epätoivoisesti.
Kerstin on vasta leskeksi jäänyt äiti, joka yrittää viettää
suruaikaansa, ja kaipaa miestään sekä tytärtään. Arki on kurjaa ja mieli
maassa. Työ ei luista ja töissä on hankaluuksia. Koti ja piha ovat kurjassa
kunnossa.
Isabelle oli nuori opiskelija ja innoissaan uudesta
opiskelijaminästään. Voi juhlia ja tavata uusia kavereita. Opinnot sujuvat
hyvin, mutta ajatukset olivat murhaavia. Oliko hänessä jotakin vikaa? Mistä nämä
kurjat ajatukset tulivat?
Näistä aineksista ja paljosta muustakin koostui Elisabeth
Norebäckin jännittävä ja osin piinaava esikoistrilleri. Psykologisten
trillereiden lukijoille uusi lupaava kirjailija, jonka kirjoja aion lukea
jatkossakin.
Elisabeth Norebäck, Sano
että olet minun
Suom. Ida Takala ja Sirje Niiteböld
Like 2018
s. 408
Säg att du är min
2017
Trilleri
Hyvin tunteellinen ja kuitenkin silti tai juuri sen vuoksi pelottava trilleri!
VastaaPoista<3
Jopa hurjan kiihkeitä tunteita ja tarinasta aisti varsinkin pelon ja ahdistuksen. Samaa mieltä olen, että paikoitellen jopa pelottava trilleri.
Poista<3
Minä pidin tästä aika tavalla. Hyvää sunnuntaita Mai!
VastaaPoistaMukava kuulla, että sinäkin tykkäsit kirjasta.
PoistaHyvää sunnuntaita Riitta!
Se tietty osa kirjasta meni jo minulle hiukan liiankin piinaavaksi! Mutta todella hyvä ja jännittävä kirja tämä oli. En aivan heti lukisi uudestaan, mutta ehkä joskus...
VastaaPoistaSiirrytään sujuvasti seuraavaan kirjaan, kunhan sellainen ilmestyy.
PoistaMukavaa sunnuntai-iltaa Syksyn Lehti <3
Tämä oli tosiaankin hyvin kirjoitettu jännäri! Vaikka paljon oli trillereille tyypillisiä aineksia, erottuu se silti joukosta.
VastaaPoistaOlihan tämä aika jännittävä trilleri kaiken kaikkiaan. Kirjan loppu oli aikamoista menoa.
PoistaKovasti kirjaa on kyllä kehuttu. Minun lukulistallani tämä olisi piakkoin...
VastaaPoistaHyvä esikoisrikoskirja. Uskon, että viihdyt kirjan parissa.
Poista