tiistai 4. marraskuuta 2014

Kirsi Kunnas 90-vuotta, haaste kaikille runojen ystäville






 Opuscolon Valkoinen kirahvi haastoi minut kertomaan suhteestani Kirsi Kunnaksen tuotantoon. Olen blokannut Tapahtui Tiitiäisen maassa - runokirjasta, mutta rakkain Kunnaksen runokirjoista on Tiitiäisen satupuu kirja. Sain kirjan runonlausuntapalkinnoksi ensimmäisellä luokalla koulussa. Tulin kilpailussa toiseksi. Opettajani tykkäsi runonlausunnastani ja sain häneltä paljon ohjausta. Sitten kuljin monta vuotta lausumassa runoja eri tilaisuuksissa.
Kirsi Kunnas on kääntänyt myös mm. Tove Janssonin Kuka lohduttaisi Nyytiä kirjaan aivan uskomattoman ihanan runomittaisen tarinan.
Minulle rakkain Kirsi Kunnaksen runoista on ihana:


Tiitiäinen metsäläinen

Tiitiäinen metsäläinen, 
pieni menninkäinen.
Posket tehty puolukasta, 
tukka naavatuppurasta,
silmät on siniset tähdet.

Tiitiäinen metsäläinen, 
pieni menninkäinen.
Keinu kuusen kainalossa,
tuutu tuulen kartanossa,
sammuta siniset tähdet.


 Tiitiäinen metsäläinen-runo oli Tiitiäisen satupuu kirjassa. Olen luultavasti loruillut tätä runoa kaikista eniten lapsilleni ja kaikille sylissä pitämilleni lapsille.



 Haasteen säännöt ovat tässä:
1. Kerro, mikä Kirsi Kunnaksen runoista on sinulle tärkeä ja miksi. Voit myös kertoa, miten olet tullut tutuksi runoilijan tuotantoon. Tekstin tyyli on vapaa. 
2. Kirjoita aiheesta blogiteksti, jonka yhteydessä mainitset haasteen alkuperän. Liitä tekstiisi haasteen säännöt.
3. Lähetä haaste 3-5 Kirsi Kunnaksen runoihin tutustuneelle. 
4. Kerro osallistumisestasi kommentoimalla täällä. Valkoinen kirahvi tekee jälleen koosteen vastausten pohjalta.

5. Aikaa vastaamiseen on joulukuun kuudenteen päivään saakka.
Haastan mukaan Aili-mummon, Ullan ja Pihin naisen.

14 kommenttia:

  1. Kiitän haasteesta. Olen tosi, tosi tylsä. Vaikka Kirsi Kunnas on mieluinen ja voisin avartaa mieltäni, "niin en mä voi". On vain yksi, jonka osaan ulkoa ja kirja on omana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Ulla, tähän haasteesseen tarvitaan vain se yksi runo :)

      Poista
    2. Sitä tarkoitinkin, että yksi on ylitse muiden. Kunnas vain oli minun lapsuutta, en koskaan kasvanut Janssonin kanssa. Osaan yhä Tiitiäisen runoja ulkoa, mutta tuo yksi...

      Poista
    3. Sinä olet kissaihminen, niinpä kissaruno on sinulle tärkeä :)
      Minulle lapset ja luonto ovat tärkeitä, siksi Tiitiäinen, metsäläinen on minun runoni :)
      Kirsi Kunnas on uskomaton kielenvirittäjä, oikea virtuoosi, sanoisinko vallan nerokas ;)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos Jonna. Osaan ulkoa suurimman osan Tiitiäisen satupuun runot, mutta tämä on se mikä aina herkistää mielen :)

      Poista
  3. Voi hyvänen aika sentään: Minäkin haastoin sinut tähän;)

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hupsista sentään, sehän on mennyt minulta ohi. Taidan liittää tämän saman linkin myös sinulle, jos ei haittaa ;)

      Poista
    2. Ei ollenakaan haittaa, päinvastoin <3

      Arvaappas mitä, kun nyt näitä yhtäläsyyksiä silloin tällöin kohtaamme: Opettajani oli sitä mieltä, että olen syntynyt lausumaan runoja. Sitä sitten jatkui siihen asti kunnes lähdin muualla lukioon. Oli vaikeaa lausua vaikka koko Tirlittan ja sitten saada kuulla sitä nimeä poikien huutelevan perääni. Toisaalta oli aika huikeaa esintyä isolla salille ja lausua Eino Leinon Hymyilevää Apolloa ja mukana pianosäestys ja pianon äärellä Aulikko Eerola, os. Antola. Siihen väliin sitten mahtuu myös se vaihe, jolloin meitä oli kaksi lausujaa, kaksi tyttöä samalta kylältä, joita kiinnostivat vain runot ja kirjallisuus, siihen aikaan. Siinäpä tuli muutama Mustapään Lindblad-runo tutuksi;) Äitini rakasti noita aikoja, minä en aina niin kovasti, sillä vaikka olin runotyttö, se oli ruonojen lukemista ja niiden kirjoittamista, mutta ennen kaikkea halusin olla Vihervaaran Anna, joka löytää Gilbertinsä!

      <3

      Poista
    3. Aika hassua...yhtäläisyydet vain jatkuvat :)
      Minun äitiä rasittivat uudet esiintymisasut, aina piti olla uusia mekkoja, sukkahousuja ja juhlakenkiä.
      Edelleenkin lausun runoja työkseni ;)

      Poista
  4. Kiitos haasteesta, Mai, otan sen vastaan:)
    Kirsi Kunnasta kaikki lapsenmieliset rakastavat, myöskin minä! ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi on se onni, että on pysynyt lapsenmielisenä. Minun äitini sanoi aikoinaan, kun hypin trampoliinilla ja tein lasten kanssa kaikkea hassua, että milloin aiot kasvaa aikuiseksi. No edelleen juoksen työpaikalla hippasta lasten kanssa, potkin palloa, askartelen jne.
      Kirsi Kunnas on pysynyt myös lapsenmielisenä...onneksi ;)

      Poista
  5. Tiitiäinen on yksi hienoimmista, jokaisen lapsen onnellisuuden kehto: olla näkyvä ja rakastettu. Mukavaa, että osallistuit tähän.

    Kirsi Kunnas on kyllä aivan uskomaton. Jotenkin nämä runot tuntuvat edelleen niin kuin ne olisivat kirjoitettu aivan juuri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ihme, että Kirsi Kunnaksen pojista tuli lauluntekijöitä, lyyrikkoja. Eppujen sanoitukset ovat klassikkoja...riimini rupiset...on sieltä äidin plakkarista jotain jäänyt mieleen.
      Kirsi Kunnas on aivan iki-ihana runoilija :)
      Kiitos kivasta haasteesta :)

      Poista