sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Hiljaiset sillat

Yhdysvaltalaisen kirjailijan Robert James Wallerin Hiljaiset sillat kirja on yksi ihanimpia rakkauskertomuksia, joita tiedän. Hiljaiset sillat kuuluu ehdottomasti samaan sarjaan kuin Erich Segalin  Love Story - Rakkauskertomus .  Molemmat kirjat kertovat tietysti rakastumisesta ja molempiin kirjoihin liittyy se, että rakastavaiset eivät voi olla yhdessä. Love Storyn pari oli nuori opiskelijapari, joka edusti eri yhteiskuntaluokkia. Hiljaiset sillat kirjan pari oli keski-ikäinen ja toinen heistä oli naimisissa. Molemmista kirjoista on tehty upeat elokuvat, jotka olen sydän kurkussa katsellut. Rakkaus on ihanaa, mutta se myös koskettaa suurimpia tunnekeskuksia, kun rakastuneet menettävät toisensa.

Tajuan nyt selvästi, että olen kulkenut sinua kohti, ja sinä minua kohti, jo kauan. Vaikka kumpikaan ei tiennyt toisestaan ennen kuin tapasimme, tietämättömyytemme taustalla hyräili hilpeästi järjetön varmuus joka vakuutti että osuisimme yksiin.

Hiljaiset sillat kirjan päähenkilöt olivat Francesca, joka oli naimisissaoleva maatilan emäntä Iowasta. Hän oli alunperin italialainen ja tavannut miehensä sota-aikana. Richard tarjosi tasaisen elämän ja kaksi lasta, mutta intohimo ja rakkaus eivät kuuluneet heidän elämäänsä. Hän oli Richardille ennen muuta liikekumppani. Kirjan toinen päähenkilö oli valokuvaaja Robert Kincaid, joka oli kiertänyt lehtivalokuvaajana pitkin ja poikin maailmalla. Perhe-elämä oli jäänyt kokematta. Sitten hän saapui Francescan kotikylään valokuvaamaan katettuja siltoja ja pysähtyi kysymään Francescalta tietä silloille.

Kincaid istui samassa tuolissa kuin aiemminkin ja katseli häntä. Vanhat vietit. Vanhat vietit heräsivät hänessä taas. Hän mietti miltä naisen hiukset tuntuisivat, miten selän kaari sopisi hänen käteensä, miltä nainen tuntuisi hänen allaan.

Rakkaus roihahti Francescan ja Robertin välille. 

Musiikki alkoi taas. Molempien onneksi se oli hidas sovitus Kuolleista lehdistä. Francesca oli hämillään. Samoin Kincaid. Mutta hän tarttui Francescan käteen, laski kätensä naisen vyötäisille, tämä tuli lähelle ja hämillisyys haihtui. Jotenkin kaikki sujui niin helposti. Kincaid kietoi kätensä tiukemmin Francescan vyötäisille ja veti tämän lähemmäs.

Lukekaa kirja ja ihastukaa sen kuuman kosteaan tunnelmaan, joka ei unohdu koskaan. Kirjan rakkaustarina oli sellainen, jonka voi kuvitella, että se oli kirjoitettu tähtiin. *****

Robert James Waller, Hiljaiset sillat
suom. Kaijamari Sivill
WSOY 1993
s. 168
The Bridges of Madison County 1992


Osallistun kirjalla Marilen Maalaismaisemia-lukuhaasteeseen.

13 kommenttia:

  1. Ahh mitkä kirjat ja elokuvat. Toivottavasti ei keksitä kuvata Love Storya uusiksi. Katsoin Hiljaiset sillat aika äskettäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ei niitä saa kuvata uusiksi ja jos kuvataan, en käy katsomassa, sillä jokin taika täytyy säilyttää :)

      Poista
  2. Kiitos esittelystä, Mai!
    Muistelen lukeneeni tuon romaanin ja se saattaa löytyä jopa omasta hyllystäni. Tilasin sen 1970-luvulla kirjakerhosta! ♥♥

    VastaaPoista
  3. Ja ihanainen Meryl Streep tulkitsi niin vaikuttavasti tämän elokuvan naishahmon...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meryl Streep sai osastaan Oscar-palkinnon. Siinä on huikea naisnäyttelijä :) Todella vahvaa osaamista juuri tässä elokuvassa :)
      Kirja ja elokuva ovat napsineet aika lailla palkintoja :)

      Poista
  4. Hih, luin tämän nuorena ja jostain syystä vielä englanniksi. Tippa tuli linssiin, tämä oli silloin kauhean koskettava. :) Leffaversiostakin pidin, oli hyvät näyttelijät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli just sopiva leffa Clint Eastwoodille ja Meryl Streepille... Clint taisi itse jopa ohjata elokuvan...
      Koskettava kirja ja tunnelmaa täynnä :)

      Poista
  5. Kun kahden aikuisen elämänviivat sattumoisin leikkaavat, voi syntyä jotain kaunista, joka luo muistoja... Meryl Streep on omaa luokkaansa, kirja somasti unnukkainen ja postauksesi poikii hyviä nostalgian häivähdyksiä; kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on remppa käynnissä ja minun piti tyhjentää kirjahylly ja sieltähän tämä klassikkokirja tupsahti käteeni. Kannattaa välillä siivota ja rempata tai vaihtaa mööbeleitten paikkaa, niin voi löytää kirjan, joka on ihan pakko lukea heti uudestaan :)
      Tämä kirja ei ole vanhentunut yhtään 22 vuodessa :)

      Poista
  6. Mai, voi itku, mikä vika minussa on kun en syttynyt tästä kirjasta tehdylle elokuvalle, mutta kyynelehdin vieläkin Segalin Love Storya! Love Storyn tunnusmelodian olen laittanut listalle, jossa ovat hautajaisissani kuultavat musiikit...

    Parhaalla ystävälläni ja minulla on hyvin sama maku, vain Hiljaiset sillat leffasta olemme eri mieltä eli hän pitää. Tästä ei ollut minulle tai minusta ei ollut tähän. Elokuvan jälkeenhän useinkaan kirja ei kiinnosta, vaan se menee toisin päin. Nyt aavistan, että sinä rakastaisit Graham Greenen krijaa Jutun loppu, jonka kirja on lumoavan romanttinen ja elokuva vieläkin enemmän: Pääosissa Ralph Fiennes ja Julianne Moore.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin Jutun lopussa on upeat näyttelijät. Julianne on minun lempparinaisnäyttelijä ja Ralph Fiennes aivan uskomaton se jonka nimeä ei saa sanoa...Voldemort...

      Ei sitä voi kaikista kirjoista pitää... itsekin jätän lukematta, jos jokin ei kiinnosta muutaman sivun jälkeen... en harrasta enää pakkolukemista... ja elokuvamaut ovat yksilöllisiä :)

      Olen herkistynyt noihin sinun hautajaislauluihin ja niitä on nyt minullekin kaksi: Ave Maria ja Äidin sydän ;)

      Poista
  7. Ainakin Jutun lopussa on upeat näyttelijät. Julianne on minun lempparinaisnäyttelijä ja Ralph Fiennes aivan uskomaton se jonka nimeä ei saa sanoa...Voldemort...

    Ei sitä voi kaikista kirjoista pitää... itsekin jätän lukematta, jos jokin ei kiinnosta muutaman sivun jälkeen... en harrasta enää pakkolukemista... ja elokuvamaut ovat yksilöllisiä :) Mutta Suomen kaunein piha on tämän illan tv-ohjelmassa, sen jälkeen Mr Selfridge ja lopuksi Arne Dahl....mikä ohjelmatarjonta yhdelle päivälle.

    VastaaPoista