lauantai 2. huhtikuuta 2016

Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu

Tänään juhlitaan kansainvälistä lastenkirjapäivää, jota on juhlittu jo vuodesta 1967 lähtien. Päivä on myös satusetä H.C. Andersenin syntymäpäivä, hän syntyi 2.4.1805 Odensessa, Tanskassa. Tunnetuimpia Andersenin saduista ovat tietysti Pieni merenneito, Ruma ankanpoikanen, Keisarin uudet vaatteet ja Lumikuningatar. Todellisia klassikoita kaikki. Lastenkirjapäivän tarkoitus on nostaa esille kirjoja, jotka innostavat lapsia lukemaan. Ja tietysti tuoda esille eri maiden lastenkirjoja. Itse halusin tuoda esille tämän Kirsi Kunnaksen iki-ihanan Tiitiäisen satupuun, jonka on kuvittanut Maija Karma. Kirja on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1956 ja minulla on nyt 43. painos kirjasta. 

Ensimmäisen Tiitiäisen satupuun sain seitsemänvuotiaana lasten kulttuurikilpailusta, jossa lausuin runon Kattila ja perunat. Luultavasti valinta oli tokaluokan opettajan valitsema, sillä hän tsemppasi minua kilpailuihin. Seuraavana vuonna uskalsin jo valita itse runon, sillä olin jo lausunut joka juhlassa runoja, tietysti opettajan valitsemia. Nythän uudessa opetussuunnitelmassa painotetaan oppilaiden omaa osallistumista, joten nykyajan runonlausujat valitsevat varmasti itse lausumansa runot.

Kattila ja perunat

Oi olen aivan höyrypäinen,
ihan kiehun ja sihisen
kuin sähikäinen,
sanoi kattila ja nosti hattua 
                                 psiih

Yllä vain ensimmäinen osa runosta. Voin hyvin kuvitella itseni lavalla runoilemassa tätä konsonanttirunoa, jossa ässät sähisevät, peet puhisevat, koot kopisevat, hoot hopisevat ja teet eivät ole enää tolkuissaan. Mutta perunat kypsyivät. Muistaakseni runon lopussa lensin istualleni lavalle, ihan tarkoituksella. Mukavia muistoja. Tiitiäisen satupuusta löytyy mm. Tunteellinen siili, Tiitiäinen metsäläinen, Vanha Vesirotta, runoja Haitulasta, peikkorunoja, eläinrunoja ja tietysti Herra Pii Poo.

Herra Pii Poo

Herra Pii Poo
oli taikuri.
Hän huusi: hii hoo!
ja maata polkaisi
ja taikoi:
rusinoita
mansikoita
omenoita
perunoita
porkkanoita
prinsessoita
makkaroita,
siis,
herra Pii Poo
oli noita.

Runo jatkuu vielä pitkästi, mutta lapset jaksavat kuunnella tällaisia lorutuksia vaikka kuinka pitkään. Omat lapset taisivat oppia ulkoa tämän kirjan runot. Hyvää lastenkirjapäivää kaikille lastenkirjojen ystäville. Kirsi Kunnakselle tähtisadetta, olet ihana loruilija. Tiitiäisen satupuu on aina ollut se elämäni kirja numero yksi. *****

Kirsi Kunnas, Tiitiäisen satupuu
kuvitus Maija Karma
Wsoy 43. painos
s. 47

Kirsi Kunnas: Sateessa ja tuulessa
Kirsi Kunnas: Tapahtui Tiitiäisen maassa

6 kommenttia:

  1. Lastenkirjapäivä hurahtaa nyt aivan ohi. Voi harmi! Täytynee vain lukea omille lapsille kovasti ääneen.

    Sinulla on kyllä klassikoiden klassikko tässä esittelyssä, iki-ihana runoteos. Tuo pyllähdys runon lopussa sopii mainiosti Kattila ja perunat -runoon. Voin kuvitella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on niin ihana kirja, että tälle ei enää löydy tarpeeksi hienoja ja hauskoja ja huvittavia kehusanoja, mutta onhan tämä hyvä ja sen kertovat lapset. Samoin tuosta painosmäärästä voi jo sanoa jotain, runokirjalle huikea painosmäärä.
      Muistaakseni minulla ei ollut etuhampaitakaan, joten ässät ovat varmaan olleet aika hauskoja :)

      Poista
  2. Kaikkein ihanin on Tiitiäisen satupuu. Ostin kirjan heti, kun palasin lääkäriltä ja kuulin odottavani Meriä. Sitä ennen keskenmenoa ja vaikka mitä.

    Olen myös erityisen hullaantunut Anderseniin ja olemme myös yöpyneet Odensessa, mutta silloin oli liika kiire jäädä.

    Voin yhtyä viimeiseen lauseeseesdi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiva kuulla Leena. Muistaakseni me on ennenkin puhuttu näistä lapsuuden runojutuista. Kyllähän minä runoilen edelleenkin ja lapsikuulujat ainakin tykkäävät :)
      Tanskassakin voisi käydä, mutta tähän aikaan haluaisin Hollantiin, tiedät varmaan miksi ;)

      Poista
    2. Ai olet lähdössä Hollantiin? Tiedän syyn tasan tarkkaan. Me ei nyt voida, sillä olimme lokakuussa 3 viikkoa Itävallassa ja ensi keväänä olemme kuukauden. Tänä vuonna maksan Merin 30.vutoissynttärimatkalle ja graadukin on silloin toivottavasti jo valmis...Sitten kun R. ei enää jaksa ajella tuolla alppimaissa, sitten Hollantiin keväällä. Olen siitä aina haaveillut, mutta Alpit tai Irlanti on aina vienty tuon unelman ohi.

      (Muistathan kertoa, minkä palkinnon valitset, että pääsevät muut sitten valitsemaan:)

      Poista
    3. Hollannin matka on toivomuslistalla ja sipulikukkien kukkimisaikaan haluaisin matkustaa sinne :) Valtavat pellot täynnä erivärisiä sipulikukkia.
      Alpit ja Irlanti ovat myös matkalistalla, joka on pitkä. Elämässä pitää olla unelmia :)

      Poista