lauantai 27. elokuuta 2016

Johanna Valkama: Itämeren Auri

Parempi oli Aurin kulkea pystypäin ja ylpeänä suvustaan. Hänet itsensä karhu oli antanut Tieralle vaihdossa: lapsena lapsesta. Auri, kylänsä outolintu, oli heikompi veressään - syntyisin vain puolukasta, jonka Aava oli poiminut mättäältä ja josta oli tullut raskaaksi. Mutta äitinsä kautta oli Aurikin Tieran ja Tapiolan sukua. Siksi Auri, metsän lapsi, oli päättänyt oppia hallitsemaan parantamisen taidon, joka asui hänen sisällään.

Nuori neito on Johanna Valkaman esikoiskirjan Itämeren Aurin päähenkilö. Auri asuu Hämeessä Suolammen kylässä ja on päättänyt tulla parantajaksi, kuten äidinäitinsä Tiera. Tiera on hänet kasvattanut. Äiti kävi tuomassa lapsen Tieralle ja sen koommin ei äitiä oltu nähty. Itämeren Auri avaa uuden kirjasarjan, josta ei tule puuttumaan romantiikkaa, salaisuuksia eikä seikkailuja. Ehkäpä jossakin vaiheessa Auri kohtaa myös äitinsä.

Tässä kirjassa Auri paransi tuntemattoman miehen, jota karhu oli raadellut. Parantamisen aikana Aurin sydän alkoi sykähdellä aina miehen lähellä ollessa ja hän ihmetteli mikä sellainen vaiva oli. Auri oli kuitenkin päättänyt kulkea Tieran jalanjäljissä ja valmistua Hämeen vahvimmaksi parantajaksi ja siihen osaan ei miehillä ollut mitään asiaa. Mutta Auri ei tiennyt mikä häntä odotti.

Aamun sarastaessa miehet irrottivat laivat toisistaan, ja purjehdusta jatkettiin kohti läntistä rantaa. Merilintujen kaarrellessa laivan yllä miehet unohtivat pelkonsa ja iloitsivat onnesta, joka oli tuonut jumalten myötämielisyyden heidän ylleen. Kun laivat seuraavan kerran laskivat rantaan, olivat he jo yhtä mieltä siitä, että ellei aasojen ja vaanien, oli Auri vähintään suurten jotunien sukua. Hän kulki miesten keskuudessa, mutta tunsi jumalten kielen.

Johanna Valkaman Itämeren Auri sijoittuu rautakauden Pohjolaan. Auri joutuu keskelle viikinkitaisteluja ja tutustuu lähimaiden kuninkaisiin. Aurista oli tullut haluttu parantaja kuninkaille ja kansoille, sillä hän halusi tehdä parantajana hyviä tekoja. Aika oli villiä aikaa ja ihmisiä kuoli helposti taisteluissa ja haavojen hoito oli tärkeintä työtä, jotta sotilaita oli riittävästi urotöihin, mikä oli maiden valloitus taistelujen avulla. Työ piti Aurin kiireisenä, mutta jouduttuaan vastentahtoisesti pois Hämeestä, Auri kaipasi sinne koko ajan takaisin.

Itämeren Auri on viihteellisen romanttinen teos,  joka on täynnä seikkailuja ja juonenkäänteitä. Jään mielenkiinnolla odottamaan seuraavaa tämän uuden sarjan historiallista tarinaa. Viikinkiaika on aina kiehtonut mieltäni ja edellinen viikinkiaikaan sijoittuva kirja, jonka luin, oli Taavi Vartian Varastettu vaimo. Siinä kirjan päähenkilö nuori neito varastettiin viikinkien orjaksi. Aurille kävi melkein yhtä vaarallisesti, sillä hänetkin varastettiin yhdessä vaiheessa. Lue kirjasta miten Auri selvisi seikkailuista Itämerellä.

Johanna Valkama, Itämeren Auri ***
Otava 2016
s. 434

Evarian, Markon ja Marin bloggaukset kirjasta.

15 kommenttia:

  1. Laitoin jokin aika sitten varauksen menemään kirjastoon tästä kirjasta. Vaikuttaa mielenkiintoiselta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä kirja toi hieman vaihtelua kirjoihin joita olen lukenut. Se on se viikinkiaika, joka kerää pisteet tälle kirjalle. Saas nähdä miten sarja jatkuu, sillä tämä oli ensimmäinen kirja sarjasta :)

      Poista
  2. Historiallisia kirjasarjoja on monia, ja niitä on mukava lukea. Itämeren Auria en ole vielä aloittanut, mutta viikinkiaika kieltämättä houkuttelee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viikinkiaika se oli joka minuakin kiinnosti lukemaan tämän kirjan ja aika paljon kirjailija on tehnyt taustatyötä rautakauden kuvaamiseen.
      Olen samaa mieltä Paula, historialliset kirjasarjat kiehtovat ja tällä kertaa luen Jyrki Heinon historiallisen dekkarisarjan kolmatta osaa Kelmit. Kellari ja Kello olivat niin sopivan juonikkaita ja kertoivat menneestä ajasta paljon :)

      Poista
  3. Tää vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta kirjalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viikinkiaika ja luontokuvaukset ovat kirjan parasta antia, muuten kirja oli mielestäni hiukan liian viihteellinen.

      Poista
  4. Mie tykästyin Auriin, vaikka hetkittäin ihmettelin päähenkilön ailahtelevaisuutta :D Jäin odottamaan Aurille jatkoa..

    P.s. Kiitos linkkaamisesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun tulit Kirjasähkökäyrän lukijaksi Marko, tervetuloa :)
      Auri oli vielä niin nuori, joten tunteet ailahtelevat siinä iässä reippaasti.
      Luen kyllä seuraavankin kirjan tätä sarjaa, sillä historia on se mieluisin genre mitä luen :)

      Poista
  5. Tervetuloa Evaria Kirjasähkökäyrän lukijaksi :)

    VastaaPoista
  6. Tuolla tavalla historia tulee elävämmäksi; mielikuvitusta mukaan !
    Voi olla että lukija saa innoitusta Aurin henkilöstä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä kanssasi Rita siitä, että historia tulee elävämmäksi lukiessa sitä romaanista.
      Aurihan oli oikeastaan viikinkiajan hoitaja/lääkäri ja käytti hoitokeinoina luonnosta saatavia parannuskeinoja. Tietysti siinä rukoiltiin myös ahkerasti apua sen ajan jumalilta mm. Tapiolta, Mielikiltä ja Ahdilta.

      Poista
  7. Olen aika sanaton tämän kanssa. Hetken jo mietin, että olisiko minun pitänyt muuttaa lukutapani fantasiaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä on helpompi lukea fantasiana. Niin paljon oli pakanallisia jumalia, noitia ja lauluja myrskymerelle, että kirja oli enemmän nuorisolle suunnattu.

      Poista
  8. Pidin tästä valtavasti! Upeaa luonnosta ammentavaa kuvausta, eri kansoja ja heimoja, parannuskeinoja, seikkailua, romantiikkaa ja historiaa hyvin kerrottuna. Tuli vähän mieleen Jean M. Untinen-Auelin Maan lapset -sarja, mutta paremmin kasassa pysyvässä ja ei niin rönsyävässä muodossa. Pitää ehdottomasti lukea jatko...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seuraavana vuorossa on sitten Linnavuoren Tuuli ja tänä vuonna ilmestyy Kaukosaarten Aino. Mukavia nimiä näillä kirjoilla :)

      Poista