sunnuntai 2. elokuuta 2020

Sofi Oksanen: Stalinin lehmät



Kyllähän minä ymmärsin, että jos puoliverisyydestäni tiedettäisiin, minua haluttaisiin vain siksi, että olen ryssähuora ja jos minua ei haluttaisi, minua ei haluttaisi siksi, että olen ryssähuora, ryssäinen pikku limapillu. Niin äiti sanoi. Olisin joku, jota kohtaan ihmiset käyttäytyisivät eri tavalla, jos he tietäisivät, kohtelisivat toisin, puhuisivat toisia juttuja, kyselisivät eri asioita. Kukaan ei halua sinua oikeasti.

Sofi Oksasen esikoisteos Stalinin lehmät kertoi kolmen sukupolven tarinan. Kirjassa ääni annettiin Annalle, Katariinalle ja Sofialle. Sofia ehtii kokea toisen maailmansodan vaiheet ja neuvostomiehityksen ajan. Sofian mies oli metsäveli, sillä hän ei halunnut taistella neuvostoliittolaisten joukoissa. Oli sota-ajan metsässä, piilossa. Kirjasta nousee esille virolaista historiaa 1940-luvulta 2000-luvulle asti.

Sofian tytär Katariina opiskeli insinööriksi. Sitten hän tapasi suomalaisen rakennusmiehen ja heille syntyi tyttö, Anna. Lopulta he saivat muuttoluvan Suomeen. Kirjasta voit lukea miten ihanaa elämää Katariina tyttöineen vietti Suomessa, vai oliko se ihanaa ollenkaan? Mies viihtyi edelleen matkatöissä Neuvostoliitossa ja myöhemmin Venäjällä, lopulta eri maissa. Välillä hän palasi muutamaksi päiväksi kotiin, mutta paluumatka jo poltteli mielessä, vai oliko mielessä jokin herttaisempi ajatus tai henkilö?

Kun äiti vihdoin ja viimein maiden palautuksen jälkeen vie isukin kotitilalleen ja siskonsa luokse, isukki ei vaivaudu yöllä herätessään menemään vessaan, vaan kusee olohuoneen nurkkaan kuin koira.

Annasta kasvoi nuori nainen, suomalainen nainen, joka toivoi, että voisi olla sekä virolainen että suomalainen. Äiti määräsi kaikenlaisia sääntöjä ja kieltoja Annalle esim. Anna ei saanut puhua koskaan viron kieltä. Äiti halusi, että Annasta kasvaa vain suomalainen, joka puhuu vain suomen kieltä. Kaikenlaiset määräykset ja rajoitukset eivät voi olla vaikuttamatta. Anna sairastui bulimiaan. Kirjan oksennuskohtaukset olivat niin aidon oloisia, että ihan pahaa teki itsellekin, kun luin niistä. Bulimia ei ollut ainoa riippuvuus ja käytösongelma, mikä nuorelle Annalle tuli, mutta niistä voi lukea lisää kirjasta.

Stalinin lehmät aloitti trilogian, johon kuuluu Finlandian voittanut Puhdistus ja Kun kyyhkyset katosivat teokset. Teoksissa käsitellään Viron lähihistoriaa, toisen maailmansodan aiheuttamia haavoja ja niiden vaikutuksia seuraavissa sukupolvissa. Stalinin lehmät teoksessa verrataan toisiinsa Suomen ja Viron oloja, kulttuuria, ihmisluonnetta, käytöstä, pukeutumista, ruokaa, rikollisuutta jne. hyvin tarkkanäköisesti, toisinaan jopa karikoiden ja kriittisesti. Teoksesta nousee useita vahvoja teemoja mm. syömishäiriö, parisuhdeongelmat ja ryssäviha. Stalinin lehmät on karhean kaunis ja monisärmäinen kertomus virolaisen naisen ja suomalaisen miehen tyttären elämästä ja ongelmista.

Hauraan pitsiset luuni lepäävät mustien lakanoiden välissä, jotta ne jaksaisivat laihduttaa jälleen seuraavan päivän.

Sofi Oksanen, Stalinin lehmät *****
Silberfeldt 2020, pokkari
s. 512
Ensijulkaisu 2003

Sofi Oksanen: Norma
Sofi Oksanen: Baby Jane
Sofi Oksanen: Koirapuisto

12 kommenttia:

  1. Luin tämän yläasteikäisenä ja se teki suuren vaikutuksen. Minusta tämä on oksasen paras kirja, ainakin niistä mitä olen tähän asti lukenut. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista :)
      Onhan tämä erittäin vahva esikoiskirja. Minulle tuli mieleen tästä kirjasta Donna Tarttin Tikli. Samanlainen elämänkiihkon ja riippuvuuksien käytön esiin tuominen.
      Tämä kirja pitää lukea jossakin vaiheessa uudestaan. Pidin varsinkin historiallisista kuvauksista.
      Puhdistus on minulle ollut Oksasen ykköskirja, mutta hän kirjoittaa niin upeita kirjoja, että pidä kaikista.

      Poista
  2. Luin tämän aikoja sitten ja pidin tästä paljon. Joensuun teatterissa esitettiin tätä pari talvea sitten. Se olikin aika hyvä produktion, kävin katsomassa sen kahdesti. Minulle Sofi Oksasen lukeminen jäi Normaan. Ei ollut minun juttuni se kirja. - Mukavaa elokuun alkua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On varmaan ollut hyvä näytelmä.
      Oksasen uusin Koirapuisto on mielestäni todella hyvä trillerimäinen teos, suosittelen.
      En minäkään tykännyt erityisemmin Normasta.

      Mukavaa elokuun alkua :)

      Poista
  3. Luin tämän myös silloin kun kirja oli juuri ilmestynyt. Silloin mieleeni jäi erityisesti kirjan äiti, olinhan itsekin juuri "jättänyt" kotimaani ja muuttanut tänne Ruotsiin. Näitä kahden maan eroja mietiskelin silloin itsekin. Pitääkin lukea uudestaan ja katsoa mitä siitä nyt nousee esille. Muistan myös, että lukukokemus oli todella vaikuttava! /Mari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kirja kestää useamman lukukerran. Uskon, että luen sen jossakin vaiheessa toisen kerran. Luultavasti luen ensin Puhdistuksen, sillä luin sen ennen blogia. Sitä voisi muistella ja blogata.
      Stalinin lehmän äidillä oli outoja päähänpinttymiä siitä, että tyttö ei saisi olla kahden maan lapsi.

      Poista
  4. Tämä oli vahva romaani, pitäisikö lukea se uudestaan. Kiitos esittelystä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jokke kommentista :)
      Oksasen kirjat voi hyvin lukea moneen kertaan. Mielestäni vahvoja ja upeita teoksia melkein kaikki.

      Poista
  5. Puhdistus on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa Oksasen kirja, jonka olen lukenut. Hyllystä löytyy kyllä Baby Jane ja tämä sama painos Stalinin lehmistä, jonka sinäkin luit :) Haluaisin ne molemmat lukea, mutta aina jokin muka mielenkiintoisempi kirja on kiilannut edelle. No, nytpä alan kuitenkin lukemaan enemmän oman hyllyni kirjoja, joten ehkäpä olisi vihdoinkin aika uuden Oksasen. Puhdistuksesta siis kyllä pidin, mutta ei se mitenkään mieltäni räjäyttänyt.

    VastaaPoista
  6. Sinulla on hyllyssä kaksi hyvää Oksasen teosta. Suosittelen lukemaan. Kaksi erilaista maailmaa, mutta kummassakin on mielenterveysongelmia. Ei ehkä kannata lukea perättäin.
    Baby Janesta on tehty elokuva. Uskoisin, että Stalinin lehmistä saisi hyvän elokuvan.
    Minusta Puhdistus oli erittäin hyvä kirja, jossa oli Viron historia ja ihmiskauppa suuressa roolissa.

    VastaaPoista
  7. Luin Stalinin lehmät pian sen ilmestymisestä ja se oli kipeästi koskettava kertomus itselleen osittain tutusta ja osittain vieraasta aiheesta. Olin just muuttanut Virosta Suomeen. Neuvostosysteemi oli tuttu, syömishäiriö taas vieras aihe. Se, miten neuvostonainen prostituoitiin tai miten se helposti prostituoitui - se on vakava ja monitahoinen aihe. Moskovan hotellivierailun kuvaus oli parasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista :)
      Kirjan teemat olivat itselleni vieraita, mutta Oksanen kirjoittaa aiheista todella mielenkiintoisesti. Syömishäiriökuvaukset iljettivät jonkin verran. En oksenna mielelläni, vaikka olisi mahavaivoja.

      Hienoa kuulla, että kirjan aiheista löytyi sinulle samaistuttavia aiheita. Naisten prostituoiminen on kurjaa oli minkä maalainen tahansa. Alaikäisten haukkuminen huoraksi on yleistä. Kun olin nuori, äitini haukkui minua huoraksi, kun hän oli juonut alkoholia. Se oli todella julmaa. En ollut vielä edes saanut ensisuudelmaa. Tytön kasvaminen ja kehittyminen on herkkää aikaa. Vanhemmat voivat pilata sen ajan tökeröillä puheilla. Sellaisia puheita ei unohda koskaan.

      Poista