lauantai 15. heinäkuuta 2017

Kirjabloggaajan kesäaakkosia H-N


Kesäaakkoset jatkuvat!

H = Helmi – mummo oli hauska ihminen. Ehdin tuntea hänet pari vuotta, ennen kuin hän kuoli. Olen siis tuntenut lasteni isomummon, mutta he eivät. Helmi – mummo oli perheineen Karjalan evakkoja. Sota-aikana tuli lähtö Laatokan rannalta kotitalosta ja lopulliseksi asuinpaikaksi jäi Oulu. Hänessä näkyi karjalaisuus iloisena touhuamisena, hän teki hyvää ruokaa ja leipoi herkkuja. En ollut syönyt koskaan karjalanpiirakoita, koska en syönyt riisipuuroa, mutta leivoimme yhdessä karjalanpiirakoita ja opin syömään niitä. Meistä tuli hyvät ystävät yli sukupolvirajojen ja hän pysyy aina muistoissani. Näen Helmi-mummon omassa tytössäni, temperamentin, nopsat jalat ja touhukkuuden.

I = Inarista on tullut läheinen paikka, jossa käyn monesti vuodessa. Inarissa olen saanut tutustua saamelaisiin, saamelaisuuteen, saamen kieliin ja ortodoksi-uskontoon. Juhlissa on hienoa, kun saamelaisilla on kauniit saamelaisasut päällä. Saamelaisohjelmat tulee seurattua telkkarista: Unna Junna lastenohjelma ja Oddasad uutiset, jotta oppisin vähän kieltä. Inarissa kannattaa käydä Siidassa, joka on saamelaismuseo ja Sajoksessa, joka on saamelaisten kulttuuritalo, jossa istutaan mm. saamelaiskäräjät, siellä on kirjasto ja juhlasali sekä ravintola.

J = Junalla matkustan aika paljon ja toivon, että junarata jatkuisi Jäämerelle asti, sillä silloin voisin matkustaa junalla Inariin asti. Nyt juna lopettaa Rovaniemelle ja siitä on jatkettava matkaa linja-autolla. Junalla olen matkustanut myös koirien kanssa. Kerran viereeni osui nuori pappismies. Samassa vaunussa oli myös humalainen, joka jutteli isolla äänellä itsekseen koko ajan. Tunnelma oli kesäkuumassa täydessä junavaunussa kuin suoraan jostakin jännitysnäytelmästä, jota korosti toimimaton vessanovi, joten jo haju loi julman ja oksettavan ilmapiirin. Junavaunussa alkoi olla jo lynkkausmeininki humalaista miestä kohtaan, ja pahin lynkkaaja vaikutti olevan se vieressäni istuva pappismies. Onneksi saavuttiin perille, ennen kuin mitään pahempaa tapahtui.

K = Kirjablogia olen harrastanut viisi vuotta ja innostusta riittää edelleen. Kirjablogi ei nyt kauhiasti ole muuttunut matkan varrella, ulkonäkö vaihtelee aina silloin tällöin. Tällä hetkellä on selvästi menossa historia/elämäkerta/fantasiakausi, jota värittää jännityskirjat ja trillerit. Minulle sotakirjat ovat vaikeita aiheita, mutta tulipa luettua pari toiseen maailmansotaan liittyvää kirjaa ja yksi ensimmäiseen maailmansotaan liittyvä kirja nyt heinäkuussa.

L = Lapset ovat maailman tärkein asia. Lasten hyvinvointi, koulutus ja perustarpeet kuuluisivat jokaiselle lapselle maapallolla. Suomalainen uusi innovaatio on koulutus+liikunta ja sen vienti ulkomaille. Ulkomailta käyvät Suomessa ihmettelemässä, miten lapset ovat koulussa muutaman tunnin ajan, syövät ilmaisen ruuan ja ovat koulupäivästä ison ajan ulkona välitunnilla tai liikuntatunnilla. Ja silti, vaikka opetusta tulee vähän, lapset oppivat ja osaavat hyvin kouluaineita. Liikunta kunniaan ja varsinkin vapaa liikunta.

M = Muu maa mustikka, oma maa mansikka. Vanha sananparsi tulee mieleen m-kirjaimesta, mutta myös mansikat. Meillä on oma mansikkamaa, joka vaatii kovasti työtä, mutta sitten talvella saa herkutella luomumansikoita. Eilen kuului oikea isojen lintujen laulukuoro mansikkamaalta, ja sinne oli kokoontunut kymmenkunta lokkia miettimään yhdessä, miten pääsisi rautalankaverkkojen sisäpuolelle syömään kypsiä mansikoita. Linnut ovat hoksaavaisia ja nokkivat mansikoita verkon raoista. Rautaverkot pitävät muut poissa, mutta kyllä sinne etanat ja myyrät pääsevät halutessaan, ja niiden perässä tarhuri. Luonto on ihmeellinen.

N = Tähän sopii namit, sillä olen herkuttelija, kuten tuosta m-kirjaimestakin huomaa. Mansikat ovat hyviä nameja. Jäätelöä kuluu koko vuoden ajan sopivasti. Talvisin vaniljajäätelöä ja omatekemää omenahilloa, kesäisin sellaista jäätelöä mikä syödään heti. Valkosuklaalla kuorrutettu jäätelötikku tai jokin marjainen sorbetti, nam ja maiskis. Ja ihan pakko on syödä välillä irtokarkkeja, ja joka kerta sanotaan miehen kanssa, että ei ikinä enää irtokarkkeja, koska niistä tulee huono olo.

Lue myös Kirjabloggaajan kesäaakkosia A - G

3 kommenttia:

  1. Tervetuloa Milka Kirjasähkökäyrän lukijaksi <3

    VastaaPoista
  2. Voi, kuinka hienoa olisikin, jos junalla pääsisi Jäämerelle asti. Jotenkin uskon, että matkustajia riittäisi. Julkisilla liikenne välineillä matkustamisessa on aina pieni jännitysmomentti, sattuuko samaan kyytiin epämääräistä porukkaa. Tästä huolimatta itse olen julkisten liikennevälineiden massakuluttaja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin jostakin artikkelin, että junarataa suunnitellaan jatkettavaksi Jäämerelle asti, koska sieltä kuljetetaan sitten öljyä ja kaasua. No en ihan samaan junaan uskaltaisi sellaisten aineitten kanssa.
      Voi kuule on sattunut vaikka minkälaista kanssakulkijaa, mutta sopu sijaa antaa. Kerran eräs nuori äiti oli ihan poikki vauvansa kanssa ja sitten oli sellainen kolmivuotias poika, joka oli ihan pirteimmillään. No meillähän kului aika rattoisasti pojan kanssa, kun äiti nukkui vauvan kanssa univelkoja pois.

      Poista