keskiviikko 24. tammikuuta 2018

Jessie Burton: Muusa


En nähnyt hänen kasvojaan muiden joukossa kun luin runoa. En tuntenut hänen katsettaan, vaikka hän myöhemmin kertoikin, ettei saanut sitä irti silmistäni. En tuntenut huoneessa mitään muutosta, lukuun ottamatta kauhistuttavan yksinäistä ääntäni ja sitä erikoista euforiaa, jota tuntee taputusten jälkeen, kun olo on yhtä aikaa halvennettu ja voitonriemuinen.

Jessie Burtonin Muusa kertoo kaksi erillistä tarinaa, joissa molemmissa syvennytään erääseen tauluun. Tarinat polveilevat kirjassa vuoronperään. Vuoden 1936 tarinassa tutustutaan Schlossin perheeseen. Harold ja Sarah ovat muuttaneet nuoren tyttärensä kanssa Espanjaan. Olive haluaa maalata tauluja ja mennä taidekouluun, johon hän oli päässyt. Harold oli taidekauppias, mutta hän ei arvostanut naistaiteilijoita ollenkaan. Harold ihastui kuitenkin tyttärensä maalauksiin, kun hän ei tiennyt tyttärensä maalanneen niitä.

Toisessa tarinassa eletään vuotta 1967 Lontoossa. Trinidadista Lontooseen muuttanut Odelle pääsi konekirjoittajaksi taidegalleriaan ja tutustui mieheen, joka halusi myydä perinnöksi saamansa taulun. Aika oli vielä sellaista, että mustien oli hankala päästä etenemään uralla. Odelle oli käynyt yliopiston ja haaveili kirjailijan urasta. Konekirjoittajan työ oli hohdokkaampi ja paremmin palkattu kuin työ kenkäkaupan myyjänä, jota hän oli viimeksi tehnyt.

Muusan alku oli hidastempoinen, mutta kirja veti mukaansa jossakin vaiheessa. Varsinkin Espanjassa tapahtumat kiihtyivät voimakkaasti, sillä siellä kapinoitiin ja toisaalta Francon joukot ottivat kapinallisia kiinni. Kuka tahansa saattoi päätyä kuulusteltavaksi ja ammutuksi. Aika oli kiihkeää aikaa vähän ennen toisen maailmansodan syttymistä. Jossakin vaiheessa Schlossin perheen Espanjan aika päättyi ja he palasivat Lontooseen.

Molempien tarinoiden päähenkilöinä olivat nuoret naiset. Schlossin perheen tytär Olive oli täynnä luomisen vimmaa, joka pursusi värikkäinä tauluina, jotka syntyivät ullakkohuoneen pimennossa. Ainoa, joka tiesi hänen maalaamisesta, oli Teresa, nuori palvelustyttö. Teresa oli kuitenkin enemmän kuin palvelija, hän oli hyvä ystävä. Toisaalla Odelle kipunoi 60-luvulla omien taiteilijahaaveidensa kanssa, sillä luomistyö kärsi monesta asiasta. Hän sai kuitenkin yllättävältä taholta apua.

Jessie Burtonin  esikoisteos Nukkekaappi palkittiin Isossa-Britanniassa vuoden kirjana vuonna 2014. Kirjoista huokuu naisen aseman tarkastelu tarinoiden vuosisadoilla. Miltä tuntuu olla nuori vaimo Hollannissa? Miltä tuntuu olla naistaiteilija 30-luvulla, kun heidän tauluja ei arvosteta? Miltä tuntuu olla musta 60-luvun Lontoossa? Nuoruus ja ihastumiset, nuoruus ja oman identiteetin etsintä. Jessie Burton on kirjoittanut historiaan sijoittuvan Muusan sitomalla tarinoiden päähenkilöt siveltimen vedoilla yhteen. Suuret ja pakahduttavat tunteet, salaisuudet ja petolliset tapahtumat purkautuvat kirjan loppupuolella ja lukija voi huokaista helpotuksesta.

Jessie Burton, Muusa ***
Suom. Natasha Vilokkinen
Otava 2018
s. 443
The Muse 2016
Historia

Burton Jessie: Nukkekaappi

14 kommenttia:

  1. Nukkekaappi oli mielestäni monin tavoin kiinnostava, muttei kovin yllättävä. En täysin vaikuttunut siitä, mutta kiinnostuin kuitenkin Burtonin tuotannosta. Kirjaluotsin Tiina kehui tätä Muusaa ja sinunkin kirjoituksesi perusteella tässä on paljon kiinnostavaa. Ehkä siis lukemisen arvoinen romaani. :)

    T. Lumiomenan Katja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen lukenut vastaavia kirjoja kuin Nukkekaappi, mutta jostakin syystä tykkään tosi paljon historialliseen Hollantiin sijoittuvista kirjoista.

      Sama täällä, kiinnostuin Burtonin tuotannosta Nukkekaapin myötä.

      <3

      Poista
  2. Tykkäsin Nukkekaapista. Kiinnostuksensa odotan miten tämä kahden tarinan kirja toimii, ja onko edelleen hyvä tunnelma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu, tykkäsin Nukkekaapista, vaikka olen lukenut vastaavia kirjoja aiemminkin Hollannin kanaalit taustalla.

      Lukuiloa <3

      Poista
  3. Jaa, Burtonilta on tullut uusi. Nukkekaapista en niin innostunut, mutta tuon ajan Espanja kiinnostaa kyllä. Juuri nyt olen lukemassa Perez- Reverten uutuutta Evaa. Dekkari. Naissankari, joka työskentelee opportunistesti kummalla puolella eniten maksetaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle Nukkekaappi oli sopivampi, koska tykkään historiasta. Uudemman kirjan historia ei ollut tarpeeksi kaukana.
      Sinun lukukirjasi kuulostaa mielenkiintoiselta.

      Poista
  4. Jei, luin tämän englanniksi viime talvena & se on taiteeseen liittyvien kirjojen pinossa jotka odottavat postaamista. Milloinkohan ennätän? Tykkäsin erityisesti tästä taidehuijauksesta, joka on koko tarinan sydämessä. Hieman oli hahmot "ylistilisoituja", mutta siitä huolimatta tykkäsin aika paljon, kelpo viihdettä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taidehuijaus oli kyllä mielenkiintoinen juonenkäänne kirjassa.
      Viihdekirjahan tämä on.

      <3

      Poista
  5. Minulta on mennyt tämä ihan kokonaan ohi! Nukkekaappi oli ihan hyvä ja tämänkin voisi lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielähän tämän ehtii varata kirjastosta Jassu. Voi kyllä olla jo jonoja ;) Nukkekaappi oli minun mieleinen historiallinen kirja. Burton on lähtenyt rohkeasti kirjoittamaan kirjoja yli rajojen. Nukkekaappi sijoittui Hollantiin ja puolet tästä kirjasta Espanjaan.

      Poista
  6. Ihastuttava kansikuva 🌹

    Taideympäristöön sijoittuvat tarinat viehättävät, mutts voi että tulee väsynyt olo
    tuosta "ei arvostanut naistaiteilijoita ollenkaan", blääh. Onneksi tarinan loppu
    ilmeisesti parantaa tilanteen.

    Kivaa viikonloppua ! 📚📕📗

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tykkään tuosta kansikuvasta. Kirja sijoittuu taidepiireihin ja kansikuva on kuin kaunis taideteos, sopivat hyvin yhteen. Valitettavasti tuo naistaiteilijoiden vähäinen arvostus elää ihan nykypäivinäkin, joka näkyy mm. siinä, että naisnobelisteja on suhteessa miehiin todella vähän.

      Kivaa viikonloppua Rita 🌹

      Poista
  7. Taidepainotteinen tarina ei ehkä ole ihan omalla lukumukavuusalueellani, mutta pidin Burtonin Nukkekaapista joten ehkä tämänkin voisi lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa tarttua kirjaan, sillä siinä on paljon, paljon muuta.

      Poista