lauantai 14. huhtikuuta 2018

Kristiina Vuori: Elinan surma


Minä olen Laukon avainpiika, vaan en emäntä. En vielä. Klaus-herra, Kurkien sukukartanon isäntä, on yhä mies vailla vaimoa. Häädän huulilleni karkaavan hymynpoikasen tiehensä.

Kristiina Vuoren historiallisen romaanin ilmestymistä odotan aina yhtä kiihkeästi, sillä pidän hänen kirjoistaan todella paljon. Elinan surma on kirjailijan seitsemäs historiallinen romaani, ja tälläkin kerralla luin kiihkeästi kirjan sivuja heti, kun sain kirjan käteeni. Lopetin yöllä puoli kaksi ja jatkoin aamulla heti lukemista. Olen siis historiallisten viihdekirjojen ystävä, mutta kirjoissa on oltava särmää ja henkilöiden on oltava kiinnostavia. Elinan surma on rakennettu jälleen faktahenkilöiden ympärille ja tapahtumapaikkana on Klaus Kurjen omistama Laukon kartano ja kirja sijoittuu keskiajalle. Laukon kartano on edelleen olemassa, tosin vanhasta kartanosta on jäljellä vain kiviröykkiö. Elinan surma niminen runo löytyy Kantelettaresta ja se löytyy myös Kristiina Vuoren kirjasta.

Avainpiian sijasta minusta olisi voinut tulla emäntä ja Laukon avaimet olisivat jääneet vyöllisiini pysyvästi. Nyt joutuisin luovuttamaan ne Elinalle, tytölle, jonka pelastin suden hampaista, vaikka olin silloin itsekin pelkkä lapsi.

Kirjan kertojana toimii Laukon kartanon avainpiika eli emäntäpiika, arvoltaan korkein naispalvelija. Avainpiika kantoi talon avaimia vyöllään, jos talossa ei ollut emäntää. Klaus Kurki oli siis vielä poikamies, kun hän tapasi nuoren Kirstin ja luritteli itsensä Kirstin peiton alle. Kirsti oli orpo ja kasvanut kasvattityttönä ja Elinan kasvattisisarena. Ihastuminen Klausiin johti hänet avainpiiaksi Klausin kartanolle. Kirjan tarina on kolmiodraama, mutta kirjassa on myös muita henkilöitä kuin Kirsti, Elina ja Klaus.

Jos Elina saisi vihiä siitä, kenen sylissä vietin yöni, hän viskata roppaisi minut Laukon kynnyksen yli niin vinheästi, etten ehtisi lausua lempoakaan. Ja minne minä silloin menisin?

Kirsti on kuumaverinen nainen, mutta herkästä Elina-siskosta on kasvanut yhtä kuumaverinen ja omasta miehestä kiinnipitävä nainen. Salaisuuksien tultua julki, Kirstin olo kartanossa käy tukalaksi. Hän ei ole kuitenkaan vielä valmis luopumaan Klausista. Tilanteet karkaavat käsistä ja juonittelujen verkko kiristyy päivä päivältä. Tilanne tulehtuu mätäpaiseeksi, joka vaatii puhkaisemista ja se puhkaiseminen vaatii tulta ja tulikiveä.

Elinan surma on keskiaikaan sijoittuva historiallinen rakkausromaani. Kirstistä on kasvanut osaava ja tekevä naisihminen, joka on kuitenkin pohjimmiltaan herkkä ja tunteellinen. Jos hän ihastuu johonkin ihmiseen, hän pitää ihmisestä lujasti kiinni. Kasvattitytöllä on selkeästi liian suuret luulot Klaus Kurjesta, joka osoittautuu kirjassa hameniekaksi. 

Keskiaika on katolisen kirkon aikaa, mutta silti ihmiset uskovat myös pakanallisiin uskomuksiin ja lääkitsevät itseään luonnonlääkkeillä. Lemmenyrtit ja muut taikakeinot ovat innokkaassa käytössä. Kirsti saa kokemuksen mm. kuuden käärmeen kepistä, jolla on vahvat seuraukset. Kirjan yksi teemoista on naisen asema miehisessä maailmassa. Kirsti ei ole henkilö, joka sopeutuu miehisen vallan alle, vaan hän haluaa itse päättää omasta elämästä. Kirjan päähenkilö sopii hyvin Kristiina Vuoren historiallisten kirjojen upeiden naisten kavalkaadiin. Tuhkasta nousee tällä kertaa nainen, joka uskoo itseensä, tulevaisuuteensa ja onneensa.

Kristiina Vuori, Elinan surma *****
Tammi 2018
s. 294 + Elinan surma-runo & historia sen taustalla 15s. + sitaattien lainaukset + kirjailijan kiitokset  + sanasto

Vuori Kristiina: Näkijän tytär
Vuori Kristiina: Siipirikko
Vuori Kristiina: Disa Hannuntytär
Vuori Kristiina: Neidonpaula
Vuori Kristiina: Kaarnatuuli
Vuori Kristiina: Filippa
Vuori Kristiina: Elinan surma

8 kommenttia:

  1. Kuuntelin tämän juuri äänikirjana Storytelista (kirjaston jonossa olin jossakin 50:n tienoilla), mutta en ehtinyt blogata. En tiedä, miksi nolostelen tunnustaa, että olen Kristiina Vuori -fani. Olen lukenut kaikki teokset. Pelkään aina, että teos on pettymys, jää viihdyttäväksi hötöksi. Viihdyttäviähän teokset ovatkin, mutta mukana on todellisia paikkoja ja historiallisia henkilöitä. Teokset ovat sarjaa "ois voinu olla". Tätä Elinan surmaa pelkäsin ehkä eniten ennalta. Ajattelin, ettei klassisesta balladista voi saada uutta irti. Niinpä vain jälleen yllätyin, ja teos piti kuunnella ei siltä istumalta mutta kiireen vilkkaa kuitenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mervi :)
      Minulle Kristiina Vuoren ja Milja Kauniston historiallisten viihdekirjojen ilmestyminen on aina huippujuttu. Olen henkeen ja vereen historian ystävä ja molemmat kirjoittavat laadukasta historiaa, jossa on mukana historiallisia henkilöitä. Uppoudun välittömästi historiallisiin tapahtumiin. Monesti tapahtumapaikkana on osaksi Turku, jossa asun. Luen siis mielelläni Turkuun sijoittuvia historiallisia kirjoja.
      Hienosti minunkin mielestä Elinan surma balladi sijoittui teokseen. :) tapahtumiin.

      Poista
  2. Minulle Vuoren kirjat sopivat kirja kirjalta paremmin. Pidin romaanissa Kirstin tilanteen kuvauksesta, sillä asema ja sukupuoli asetti melkoiset rajat elää elämää. Myös uskon ja uskomusten vaikutukset tulivat hyvin esille. Kerkeää historiaviihdettähän tämä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä ihastuin heti ensimmäiseen kirjaan Näkijän tyttäreen. Nyt on jo seitsemän jännittävää Kristiina Vuoren viihdekirjaa luettuna.
      Minustakin kirjassa tuodaan uskottavasti esille naisen asema keskiajalla, samoin usko ja uskomukset.

      Poista
  3. Voi millonhan mää saisin luettua nää Vuoren kirjat? Lukulistalla on kaikki. Tykkään historiallisista romaaneista, mutten oo lukenu niitä tosi pitkään aikaan ja nää vaikuttaa tosi hyviltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen lisäksi, että nämä ovat hyviä, näissä on jännitettä ja hyviä juonenkuvioita ja tietysti sitä särmää, jotta kiinnostus on taattu. Minulle nuo noitajutut ja uskomukset ja vanhat noituustavat ovat taattuja juttuja, jotta kiinnostun, sillä sellaistahan se on ollut ennen vanhaan.

      Poista
  4. Olen sata kertaa aikonut lukea Vuorta, kun hänen kirjoistaan kuulee niin paljon hyvää, mutta nyt vihdoin sain aikaiseksi ja luin myös tämän. Väkevää kerrontaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa kiva kuulla, että olet vihdoin lukenut Kristiina Vuoren kirjan. Upeita kirjoja ja tosiaan kerronta on väkevää.

      Poista