Oli kuin hänen
aivonsa olisivat kieltäytyneet käsittelemästä sitä mitä hän oli nähnyt. Sydän
kuitenkin jyskytti ja koko keho oli pelosta raskas, sillä hän tiesi, että
nainen oli kuollut. Oli tiennyt jo naisen maatessa maassa.
Tanskalaisen dekkarikuningattaren Sara Blӕdelin Uhrilehto on Louise Rick-sarjan viides
kirja ja kuudeskin on jo ilmestynyt. Olen lukenut sarjan kaksi ensimmäistä
kirjaa: Prinsessa ja Vain yksi elämä. Koska kyseessä on
sarja, niin tapahtumat etenevät ja matkalta tulee mukaan joitakin asioita. Nyt
minua jäi vaivaamaan, miten Louisen elämään oli ilmestynyt teini-ikäinen poika
Jonas.
Uhrilehdon tapahtumat sijoittuvat Hvalsøn
kylään, jonka lähettyviltä kirjailija on kotoisin ja yllätys yllätys myös
Louise Rick on kotoisin kylästä. Kylästä on kadonnut 15-vuotias poika, jonka on
nähty liikkuvan eräässä metsässä. Etsivä Louise Rick saa tehtäväksi käydä
paikkakunnalla. Tehtävä on ensimmäinen pitkän sairasloman jälkeen, jonne hän
joutui edellisen kirjan tapahtumien vuoksi. Nyt hiukan harmitti, kun en ollut
kirjaa lukenut, mutta onneksi tässä kirjassa vähän avattiin minkälaisista
tapahtumista oli ollut kysymys.
Kadonnut
poika kuuluu aasauskoisiin, johon Louisen nuoruudenaikainen poikaystäväkin oli
kuulunut. Kirjan tapahtumissa selviää myös poikaystävän traaginen itsemurha.
Louise kykenee vihdoin ja viimein puhumaan poikaystävän kuolemasta pojan
vanhempien kanssa, ja saa selville aasauskoisten villistä elämästä. Kyseessä on
aasauskoisista erotettu ryhmä, joka pitää itseään ainoana oikeana aasauskoa
noudattavana ryhmänä. Ryhmän jäsenet ovat vannoneet verivalan.
Etkö sinä
ole vielä ymmärtänyt. Tämä on helvetti, josta ei ole ulospääsyä.
Sara Blӕdelin Louise Rick-sarja on
koukuttava viihteellinen dekkarisarja, jossa rikokset on tapana ratkaista
kirjan lopussa. Uhrilehdon lahko
käyttäytyy kuin sisilialainen mafioso-joukko, jonka pääjehuna toimi... Ennen kuin kirjassa ollaan niin pitkällä, että tiedetään, kuka pääjehu on,
kirjassa on tapahtunut ikäviä rikoksia. Louise Rick etsii lopussa vauhdikkaasti ja
sydän kurkussa paikkakunnan vanhoja uhrilehtoja, sillä lahko ei kaihda
ihmisuhrien uhraamista saadakseen pakanavoimia.
Sara Blӕdel, Uhrilehto
Suom. Virpi Vainikainen
Karisto 2017
s. 333
Dødesporet 2013Dekkari
Blӕdel Sara: Nimimerkki Prinsessa
Blӕdel Sara: Vain yksi elämä
Blӕdel Sara: Uhrilehto
Muinais- ja aasauskontojen jäljillä kulku oli kiehtovaa. Jäinkin pohtimaan uskontojen, uskomusten ja -ismien aatemaailmoja ja niiden puristusvoimaa yksittäiseen ihmiseen nähden kuin myös yksilön hakua kuulua johonkin "salaseuraan". Rauhoittavat rituaalit? Turvallisuudentunteen/viitekehyksen hakeminen? Me vastaan ne muut?
VastaaPoistaKertojaääneksi valikoitui minulle Sune, joka nuoren ihmisen mietteineen sekä epätoivoisinekin yrityksineen ymmärtää ja arvottaa aikuistumisensa maailmaa on persoonana suorastaan kainaloon kätkettävä, syliin suljettava ja pahalta piilotettava...
Minulle tällainen aasauskonto oli ihan uusi tuttavuus. Viikinkien uskontonahan sitä pidetään, kun tutustuin siihen nettimaailmassa, mutta jo aikojen alusta lähtien luonnonuskonto on ollut jossakin muodossa käytössä. Uhrilehdossa aasauskontoa käsiteltiin viihteellisestä näkökulmasta, ei siitä kovin syvällistä tietoa saanut, joten piti kääntyä nettimaailman puoleen.
PoistaSune oli hyvä kertojaääni, joka katosi jossakin vaiheessa, mikä minusta oli sääli. Se, että nuori kritisoi aikuisten vääryyksiä on hieno juttu. Oma ajattelu ja käsitys oikeasta ja väärästä oli siis kehittynyt Sunelle. Isiltä pojille siirtyvät julmat menot oli pakko pysäyttää ja Sune oli siihen hyvä henkilöhahmo.
Jostakin syystä en ole koskaan ollut kovin kiinnostunut uskonnoista, eikä minkään lahkon tai uskonnon menot ole kiinnostaneet. Olen aina ollut ulkopuolinen uskontojen suhteen. Eri uskontoja taitaa olla maailmassa niin paljon, että en osaa edes kuvitella lukumäärää.
Tässä kirjassa aasauskon varjolla tehtiin todella kurjia rikoksia.
Luin aikoinaan Prinsessan, ja se oli todella koukuttava kirja, vaikka rajuista naisiin kohdistuvista rikoksista ei ollut kovin mukava lukea. Kirjassa oli ajankohtainen aihe, nettideittailu ja sen päättyminen rikoksen uhriksi joutumiseen.
VastaaPoistaMinusta Prinsessa oli tosi hyvä dekkari. Tykkäsin juuri siitä nettideittailuun esiintuomisesta. Väkivalta kuuluu dekkareihin, joskus enemmän, joskus vähemmän. Minusta Louise Rick -sarjassa on vähemmän väkivaltaa kuin yleensä dekkareissa.
PoistaOlen lukenut tästä sarjasta nuo kirjat Nimimerkki Prinsessa ja Vain yksi elämä. Sarjan muutkin osat kiinnostaisivat, mutta tämä Uhrilehto kuulostaa kyllä aika ahdistavalta, jos siinä on jotain ihmisuhrijuttua ym...
VastaaPoistaJuu kaikenlaista löytyy tästä oudosta lahkosta. Muuten kirja on oikein viihteellinen ja koukuttava.
PoistaEnpä oo tästä kirjailijasta kuullu vielä. Kiinnostus heräs.
VastaaPoistaTykkään Sara Blӕdelin sarjasta, joten voin suositella sitä sinulle. Minulla ei ainakaan yöunet menneet kirjaa lukiessa, kuten joidenkin pahimpien trillereiden jälkeen on mennyt unet.
Poista