keskiviikko 21. kesäkuuta 2023

Lois Armas: Flora

 


Floraa on viime aikoina ollut vaikea tulkita, ja siitä on viime aikoina ollut vaikea tykätä.

Venezuelasta kotoisin olevan Lois Armaksen esikoisteos Flora kertoi nuoren ulkomaalaistaustaisen naisen elämästä Suomessa muiden ihmisten silmin. Kertojina toimivat mm. Floran suomalainen poikaystävä, kaverit ja isä. Flora muutti Suomeen poikaystävänsä perässä. Eläminen ei alkuun ollut helppoa, kun ei ollut työtä, eikä hän tuntenut ketään muuta poikaystävänsä lisäksi. 

Kuuletko sinä minua? huudan itsekin ja katson Floran jähmettynyttä kuvaa. Ääni kulkee viiveellä, videoyhteys pätkii kolmen sekunnin välein, mutta on tämä parempi kuin ei mitään. Pakkohan tämän on olla.

Floran ja vanhempiensa välillä oli vain skype-puhelut sunnuntaisin. Kun omat vanhemmat jäivät tuhansien kilometrien taakse, ikävä alkoi vaivata molemmin puolin. Lisäksi Floralla oli ollut hyvin läheiset välit vanhempiensa kanssa. Suomalaisten viileä käytös ja puhumattomuus ei oikein auttanut pahimpaan ikävään. Aivan kuin Flora olisi muuttunut samanlaiseksi.

Lois Armas on nostanut kirjassaan hyvin esille suomalaisten käytöksen. Poikkeus oli työkaveri Jesse, joka oli väriltään musta.  Hänellä oli temperamenttia ja draamahakua muidenkin edestä. Hän sopi hyvin Floran kaveriksi. Suomalaisia oli vaikea saada kavereiksi. Mutta Flora oppi pian suomen kielen ja se helpotti kotoutumista.

Miten elää ja sopeutua Suomeen? Mitä vaikeuksia ulkomaalainen kohtaa Suomessa? Lois Armaksen Flora pureutui siihen, miten maahanmuuttaja sopeutuu pimeään ja kylmään maahan, jossa ihmiset kätkeytyivät omiin oloihinsa. 

Lois Armaksen esikoisteos Flora kuvasi koti-ikävää, yksinäisyyttä ja sopeutumista vieraaseen maahan ja ihmisiin koskettavasti ja samalla raikkaasti.


Lois Armas, Flora

suom. Maria Lyytinen

Wsoy 2023

s. 268

Esikoisteos


 

2 kommenttia:

  1. Tutulta kuulostaa. Minulla on paljon ulkomaalaisia ystäviä, tuttavia ja oppilaita ja olen itse oleskellut ulkomailla muutamaan otteeseen.

    Suomalaisten käytös toisinaan ihmetyttää, oudoksuttaa, harmittaa... vaikka usein tajuankin että eivät tarkoita olla töykeitä ja kylmänoloisia, eivätkä sellaisia varmaan sisimmässään olekaan. Ihan päinvastoin.

    Se että on kaukana kotoaan ja ikävöi omaisiaan on rankkaa. Voimme auttaa ulkomaalaisia olemalla heille ystävällisiä. Se voi hiukan lääkitä koti-ikävää. 💜

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kommentti Rita 💜 Kun muutin Turkuun, muutin kuin oudolle planeetalle asumaan. Turkulaisiin on ollut tosi vaikea tutustua, mutta kun sitten tutustuu, niin tosi kivoja ihmisiä ovat.
      Silmät avoimin mielin tutustumaan myös ulkomaalaisiin, jotka päättävät jäädä tänne asumaan. Uskon, ettei ole helppoa näinä aikoina, kun joka puolella vastustetaan heidän tänne muuttamista. Suomen kielen oppiminen helpottaa paljon kotoutumista ja työn saantia sekä opiskelua.

      Poista