keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Junassa









Peter von Bagh on kirjoittanut pienen kirjan aiheesta, jossa keskitytään junan ja elokuvan yhteiseen tarinaan. Junassa – kirjassa (2011) ei keskitytä onneksi pelkästään elokuvien juniin, vaan liitetään junat myös kirjallisuuteen, taiteeseen ja valokuviin. Kirjan ensimmäinen kappale sisältää 1800-luvulta Juhani Ahon Rautatien ja Sakari Topeliuksen Talvi-iltojen tarinoiden kuvauksia uusista junamatkoista Suomessa. 1800-luvun Suomessa juna oli kansan keskuudessa halkoja syövä hevospeto, joka kulki rautaista tietä pitkin.

Junan tarina alkoi 1820-luvulla ja elokuvan tarina 1895. von Baghin mukaan kumpaakin katsellaan ja kumpikin liikuttaa ihmismieltä, junan ikkuna toimii kuin valkokangas. Junassa – teos sisältää runsaasti ensimmäisten elokuvien historiaa ja mitä oli ennen elokuvia, optisia keksintöjä ja katselulaitteita. Kirjan mukaan ensimmäinen yhteys junan ja elokuvan välillä oli Hale´s Tours – viihdenumero, jossa ihmiset istuivat junavaunuissa ja heidän edessä kierrätettiin kuvia kaukaisista paikoista. Ihmiset kiersivät siten maailman 1900-luvun alussa.

Kirjassa on runsaasti kuvitusta, joka helpottaa kirjan lukemista, sillä kirja sisältää runsaasti eri maiden elokuvien kuvauksia. Suomalaisia elokuvia on suhteellisen vähän mukana. Viimeisin elokuva-analyysi on Aki Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä 2002. Analyysi alkaa, että parhaissa tarinoissa on hyvä alku ja loppu, eikä muulla ole edes ihmeemmin väliä. Ilmeisesti von Bagh pitää kyseistä elokuvaa parhaana elokuvana lopettaa kirjansa ja elokuvan juonessa parhaana alkua ja loppua. Ne ovat elokuvan junakohtaukset. Tällä sanomalla von Bagh sitoo kirjan alun ja lopun, jotka käsittelivät junan ja elokuvan yhteistä tarinaa.

Kirjan luettavuus kärsii kirjan pienestä koosta ja osa valokuvista on liian epätarkkoja pieninä kuvina. Hieno ja asiantunteva pieni tietoteos olisi ansainnut julkaisua isommassa koossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti